Back to Languages
Finnish - Chapter 27 - An-Naml
Translation by Unknown — Permalink
Verse 1 — Surah An-Naml 27:1
Taa, Siin (laupias, kuuleva Jumala). Nämä ovat Koraanin ja selvän kirjan säkeistöjä
Verse 2 — Surah An-Naml 27:2
johdatus ja ilosanoma uskovaisille
Verse 3 — Surah An-Naml 27:3
niille, jotka suorittavat rukouksensa, antavat säädetyt almut ja ovat varmoja tulevasta elämästä
Verse 4 — Surah An-Naml 27:4
Jotka eivät usko tulevaan elämään, niiden teot Me olemme tosin tehnyt otollisiksi heidän omissa silmissään, ja sokeina he kulkevat eteenpäin
Verse 5 — Surah An-Naml 27:5
He ovat niitä, jotka saavat pahan palkan ja joutuvat tulevassa elämässä suurimpaan häviöön
Verse 6 — Surah An-Naml 27:6
Totisesti, sinun tehtäväsi on ottaa vastaan Koraani viisauden ja tiedon Jumalalta
Verse 7 — Surah An-Naml 27:7
Mooses sanoi perheelleen: »Ihan varmasti näen tulen palavan. Hankin teille siitä tiedon tai sitten tuon palavan kekäleen, jotta voisitte itseänne lämmitellä.»
Verse 8 — Surah An-Naml 27:8
Kun hän sitten lähestyi sitä, kuului ääni, joka sanoi: »Siunattu on Hän, joka on tulessa ja sen ympärillä. Kunnia olkoon Jumalalle, kaikkien maailmojen Herralle
Verse 9 — Surah An-Naml 27:9
Oi Mooses! Totisesti, Minä olen Jumala, kaikkivaltias, kaikkiviisas
Verse 10 — Surah An-Naml 27:10
Heitä sauvasi maahan!» Kun hän sitten näki sen kiemurtelevan kuin käärmeen, niin hän kääntyi pakoon eikä katsonut taakseen. »Oi Mooses! älä pelkää, totisesti, Minun läsnäollessani lähettiläät eivät tunne pelkoa
Verse 11 — Surah An-Naml 27:11
Ei sekään, joka on tehnyt väärin, mutta sitten tekee pahan sijasta hyvää, sillä olenhan Minä totisesti anteeksiantavainen, armollinen
Verse 12 — Surah An-Naml 27:12
Pistä kätesi poveesi, ja se muuttuu valkeaksi, ilman taudin tartuntaa, ja tämä on alku yhdeksästä, faraolle ja hänen kansalleen tarkoitetusta tunnusteosta. Totisesti, he ovat jumalaton kansa.»
Verse 13 — Surah An-Naml 27:13
Kun Meidän tunnusmerkkimme täydessä selkeydessään tulivat heidän nähtäväkseen, he sanoivat: »Tämä on pelkkää noituutta.»
Verse 14 — Surah An-Naml 27:14
Ja he kielsivät ne jumalattomuudessaan ja ylpeydessään, vaikka sydämessänsä olivat niistä varmoja. Ja katso, millaisen lopun pahuuden harjoittajat saivat
Verse 15 — Surah An-Naml 27:15
Totisesti, Me annoimme Daavidille ja Salomolle ymmärrystä, ja he sanoivat: »Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka on korottanut meidät yli useimpain uskollisten palvelijainsa.»
Verse 16 — Surah An-Naml 27:16
Ja Salomosta tuli Daavidin seuraaja, ja hän sanoi: »Oi ihmiset, meille on opetettu lintujen kieltä ja meille on annettu kaikki, mitä tarvitsemme. Totisesti, tämä on suuri armo.»
Verse 17 — Surah An-Naml 27:17
Ja hänen sotajoukkonsa, jotka käsittivät raakalaisia sekä sivistyneitä, myöskin lentäväin parvia , koottiin Salomon eteen katselmusta varten
Verse 18 — Surah An-Naml 27:18
kunnes joukot saapuivat Namlin eli Muurahaisten laaksoon, jolloin eräs niistä sanoi: »Oi Namlin heimo! Menkää asuntoihinne, etteivät Salomo ja hänen sotajoukkonsa teitä tietämättömyydessään murskaksi tallaisi.»
Verse 19 — Surah An-Naml 27:19
Silloin Salomo hymyili tälle puheelle ja lausui: »Herra, suo minun kiittää Sinua minulle ja vanhemmilleni antamastasi siunauksesta, ja suo, että voisin tehdä hyvää, mikä Sinua miellyttää, ja anna minun Sinun armosi ansiosta astua hyvien palvelijoittesi pariin.»
Verse 20 — Surah An-Naml 27:20
Ja hän tarkasteli lentävien parvia ja sanoi: »Mitä tämä merkitsee, en näe Hudhudia; onko hän poissaolevien joukossa
Verse 21 — Surah An-Naml 27:21
Totisesti, annan hänelle ankaran rangaistuksen taikka tapan hänet, ellei hän ilmoita minulle pätevää syytä
Verse 22 — Surah An-Naml 27:22
Mutta ei kestänyt kauankaan, kun Hudhud saapui ja sanoi: »Olen keksinyt sellaista, mitä sinä et ole huomannut, ja tuon sinulle luotettavia uutisia Saabasta
Verse 23 — Surah An-Naml 27:23
Näin totisesti naisen hallitsevan heitä, ja hän oli saanut kaikkea yltäkyllin ja hänellä oli mahtava valtaistuin
Verse 24 — Surah An-Naml 27:24
Havaitsin hänen ja hänen kansansa kunnioittavan aurinkoa Jumalan sijasta, ja saatana on tehnyt heidän tekonsa otollisiksi heidän omissa silmissään ja eksyttänyt heidät tieltä, niin että he ovat ilman johdatusta
Verse 25 — Surah An-Naml 27:25
eivätkä palvele Jumalaa, joka paljastaa kaiken salatun sekä taivaassa että maan päällä, ja joka tietää, mitä te salaatte ja mitä julki tuotte
Verse 26 — Surah An-Naml 27:26
Jumala on olemassa, ei ole muuta jumalaa kuin Hän, suuren voiman Herra.»
Verse 27 — Surah An-Naml 27:27
Salomo vastasi: »Saamme pian nähdä, oletko puhunut totta, vai oletko valehtelija
Verse 28 — Surah An-Naml 27:28
Ota tämä kirjeeni ja vie se heille; mene sitten syrjään ja odota, mitä he vastaavat.»
Verse 29 — Surah An-Naml 27:29
Ja Saaban kuningatar lausui: »Oi päämiehet! Totisesti, minulle on lähetetty kunnianarvoinen kirje
Verse 30 — Surah An-Naml 27:30
Se on Salomolta, ja hän kirjoittaa: 'Aloitan Jumalan, laupiaan Armahtajan nimeen
Verse 31 — Surah An-Naml 27:31
(ja edelleen siinä on): 'älkää ylvästelkö minua vastaan, vaan alistukaa valtaani.'»
Verse 32 — Surah An-Naml 27:32
Kuningatar lausui: »Päälliköt, neuvokaa minua tässä asiassa. En ratkaise ainoatakaan asiaa, ellette te ole läsnä.»
Verse 33 — Surah An-Naml 27:33
He vastasivat: »Meillä on suuri mahti ja taistelukyky, mutta käskeminen kuuluu sinulle. Mieti siis, mitä aiot käskeä.»
Verse 34 — Surah An-Naml 27:34
Hän sanoi: »Totisesti, kun kuninkaat ryntäävät johonkin kaupunkiin, niin he hävittävät sen raunioiksi ja alentavat sen ylhäisimmät asukkaat. Näin juuri he tekevät
Verse 35 — Surah An-Naml 27:35
Totisesti aion lähettää heille lahjan ja odotan sitten sanansaattajien tuomaa vastausta.»
Verse 36 — Surah An-Naml 27:36
Kun lahja tuotiin Salomolle, hän lausui: »Lahjoitatteko minulle rikkautta? Mutta se, mitä Jumala on minulle suonut, on enemmän kuin teidän lahjanne. Niin, olette kai itse ihastuneita lahjastanne
Verse 37 — Surah An-Naml 27:37
Viekää se heille takaisin. Viemme heitä vastaan sotajoukkomme, jota he eivät voi vastustaa, ja karkoitamme heidät masennettuina ja häväistyinä.»
Verse 38 — Surah An-Naml 27:38
Hän puhui edelleen: »Päällikköni! Kuka teistä voi tuoda minulle hänen valtaistuimensa, ennenkuin he alistuvat valtaani
Verse 39 — Surah An-Naml 27:39
Eräs väkevä dzinni sanoi: »Tuon sen sinulle ennen kuin nouset paikaltasi; totisesti, minä olen väkevä ja luotettava tähän tehtävään.»
Verse 40 — Surah An-Naml 27:40
Eräs toinen, joka tunsi (pyhää) Kirjaa, lausui: »Tuon sen sinulle ennen kuin ehdit silmääsi räpäyttää.» Ja kun Salomo näki valtaistuimen edessään, hän lausui: »Tämä tapahtuu Herran armosta; Hän koettelee minua, osaanko olla kiitollinen vai olenko kiittämätön. Ken kiittää, hän tekee sen omaksi parhaakseen, ja jos joku on kiittämätön, niin Herrani on joka tapauksessa suopea, armollinen.»
Verse 41 — Surah An-Naml 27:41
Hän puhui edelleen: »Muuttakaa hänen valtaistuimensa ulkonäkö hänelle oudoksi, niin saamme nähdä, onko hän oikealla tiellä vai ilman johdatusta.»
Verse 42 — Surah An-Naml 27:42
Kun kuningatar saapui, niin hänelle sanottiin: »Oliko valtaistuimesi tällainen?» Hän vastasi: »Näyttää siltä, kuin se olisi sama. Meille on annettu totista tietoa jo tätä ennen ja me olemme Jumalalle alamaisia.»
Verse 43 — Surah An-Naml 27:43
Mutta se, mitä hän palveli Jumalan sijasta, vei häntä harhaan. Totisesti, hän kuului epäuskoiseen kansaan
Verse 44 — Surah An-Naml 27:44
Hänelle sanottiin: »Käy sisälle palatsiin!» Kun hän sen näki, hän luuli sen vesialtaaksi ja riisui sen vuoksi jalastaan. Salomo lausui: »Se on vain palatsi, jonka lattia on tehty lasista.» Kuningatar lausui: »Oi Herra, totisesti, olen tehnyt väärin itseäni kohtaan, mutta Salomon kanssa tahdon totella Jumalaa, kaikkien maailmojen Herraa.»
Verse 45 — Surah An-Naml 27:45
Totisesti, Me lähetimme Tamuudin heimon luokse heidän veljensä Saalihin, joka lausui: »Palvelkaa Jumalaa!» Mutta katso! He jakautuivat kahdeksi riiteleväksi puolueeksi
Verse 46 — Surah An-Naml 27:46
Hän sanoi: »Kansalaiseni, miksi haluatte edistää pahaa enemmän kuin hyvää, miksi ette ano Jumalan anteeksiantoa, jotta teille osoitettaisiin armo?»
Verse 47 — Surah An-Naml 27:47
He vastasivat: »Me pidämme sinua ja seuralaisiasi enteenä meitä kohtaavasta onnettomuudesta.» Hän sanoi: »Teidän kohtalonne on Jumalan huomassa. Mutta te olette kansa, joka on vitsauksen kokeva.»
Verse 48 — Surah An-Naml 27:48
Ja kaupungissa oli yhdeksän miehen joukkio, joka ympäri maata teki pahaa, eikä lainkaan hyvää
Verse 49 — Surah An-Naml 27:49
He sanoivat: »Vannokaamme keskenämme Jumalan nimeen, että me varmasti yöllä käymme hänen ja hänen perheensä kimppuun ja sanomme sitten hänen kostonsa perijälle: 'Emme ole nähneet hänen perheensä surmaamista, puhumme täyttä totta'.»
Verse 50 — Surah An-Naml 27:50
Ja niin he punoivat juonensa, mutta Me teimme oman suunnitelmamme, josta he eivät tienneet
Verse 51 — Surah An-Naml 27:51
Ja katso, mikä oli heidän juoniensa loppu! Me hävitimme heidät ja heidän kansansa kaikki
Verse 52 — Surah An-Naml 27:52
Tuossa ovat heidän kotinsa autioina, koska he olivat jumalattomia. Totisesti, tässä on merkki niille, joilla on ymmärrystä
Verse 53 — Surah An-Naml 27:53
Ja me pelastimme ne, jotka uskoivat ja hartautta harjoittivat
Verse 54 — Surah An-Naml 27:54
Muista Lootia, joka sanoi kansalleen: »Harjoitatteko riettautta, vaikka tiedätte sen synniksi
Verse 55 — Surah An-Naml 27:55
Lähestyttekö himoiten miehiä naisten sijasta? Niin, te olette pimeätä väkeä.»
Verse 56 — Surah An-Naml 27:56
Ja mikä olikaan hänen kansansa vastaus: »Ajakaa Lootin perhe pois kaupungista, sillä he luulevat olevansa synnittömiä.»
Verse 57 — Surah An-Naml 27:57
Sitten Me pelastamme hänet perheinensä paitsi hänen vaimonsa. Tämän määräsimme jälkeenjäävien joukkoon
Verse 58 — Surah An-Naml 27:58
Ja Me annoimme sataa heidän päällensä; kauhistuttava oli se sade niille, joita oli varoitettu
Verse 59 — Surah An-Naml 27:59
Sano: »Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, ja rauha olkoon Hänen palvelijoillensa, jotka hän on valinnut. Onko Jumala parempi vai se, jota he pitävät hänen vertaisenaan?»
Verse 60 — Surah An-Naml 27:60
Eikö parempi ole se, joka loi taivaat ja maan ja lähetti pilvistä alas sateen, jolla Me kasvatamme ihania puutarhoja? Ei ole teidän vallassanne saada niiden puita kasvamaan. Onko muuta jumal'olentoa kuin Jumala? Ei, he vain kuvittelevat sellaisia
Verse 61 — Surah An-Naml 27:61
Eikö parempi ole se, joka loi maan asuinpaikaksi ja teki siihen virtain uomat, kohotti vuoret ja erotti makean ja suolaisen veden? Onko muuta jumal'olentoa kuin Jumala? Ei, mutta useimmat eivät mitään tiedä
Verse 62 — Surah An-Naml 27:62
Eikö parempi ole se, joka vastaa ahdistuksessa olevalle, kun tämä rukoilee häntä, ja joka poistaa hänen vaivansa ja tekee teistä maan perijöitä? Onko muuta jumal'olentoa kuin Jumala? Vähäistä on se, mitä mielessänne pysyy
Verse 63 — Surah An-Naml 27:63
Eikö parempi ole se, joka ohjaa teitä pimeydessä sekä maalla että merellä? Kuka lähettää tuulet tuomaan ilosanomaa Hänen saapuvasta armostaan? Onko muuta jumal'olentoa kuin Jumala? Jumala on korkealla sen yläpuolella, mitä he Hänen vertaisenaan pitävät
Verse 64 — Surah An-Naml 27:64
Eikö parempi ole se, joka loi elävät olennot ja sitten palauttaa kaiken entiselleen? Kuka antaa teille ravintoa sekä taivaasta että maasta? Onko muuta jumal'olentoa kuin Jumala? Sano: »Tuokaa esiin todisteenne, jos olette vilpittömiä.»
Verse 65 — Surah An-Naml 27:65
Sano edelleen: »Ei kukaan taivaassa tai maan päällä, paitsi Jumala, tiedä näkymättömiä. Eivätkä he tiedä ylösnousemuksensa hetkeä
Verse 66 — Surah An-Naml 27:66
Ei, heillä ei ole niukkaakaan tietoa tulevasta elämästä. Joko he sitä epäilevät tai ovat kokonaan pimitettyjä
Verse 67 — Surah An-Naml 27:67
Uskottomat sanovat: »Kun me ja esi-isämme muutumme tomuksi, herätetäänkö meidät todellakin senjälkeen uudelleen eloon
Verse 68 — Surah An-Naml 27:68
Näin meille on ennenkin luvattu, sekä myös esi-isillemme, mutta nämä ovat vain muinaistaruja.»
Verse 69 — Surah An-Naml 27:69
Sano: »Kiertäkää maata ja katsokaa, millaisen lopun syntiset saivat!»
Verse 70 — Surah An-Naml 27:70
älä ole murheessa heidän tähtensä äläkä ahdistuksessa heidän juoniensa vuoksi
Verse 71 — Surah An-Naml 27:71
He sanovat myös: »Milloin tämä uhkaus täytetään, jos kerran puhut totta?»
Verse 72 — Surah An-Naml 27:72
Vastaa: »Voi sattua, että jokin niistä asioista, joiden tuloa koetatte jouduttaa, seuraa teitä jo kannoillanne.»
Verse 73 — Surah An-Naml 27:73
Totisesti, Herrasi on armon Herra ihmisille, mutta monetkaan heistä eivät ole kiitollisia
Verse 74 — Surah An-Naml 27:74
Totisesti, Herrasi tietää, mitä heidän sydämensä kätkevät ja mitä ilmaisevat
Verse 75 — Surah An-Naml 27:75
Taivaassa ja maassa ei ole mitään niin salattua, ettei se löytyisi selkeästä Kirjasta
Verse 76 — Surah An-Naml 27:76
Totisesti, tämä Koraani ilmoittaa israelilaisille suurimman osan siitä, mistä he ovat eri mieltä
Verse 77 — Surah An-Naml 27:77
Totisesti, se on myös johdatuksena ja armona uskovaisille
Verse 78 — Surah An-Naml 27:78
Tuomiollaan Jumala totisesti jakaa heille oikeutta; onhan Hän kaikkivaltias, kaikkitietävä
Verse 79 — Surah An-Naml 27:79
Luota siis Jumalaan; silloin olet varman totuuden perustalla
Verse 80 — Surah An-Naml 27:80
Totisesti, sinä et voi saada kuolleita kuulemaan, etkä kuuroja äänesi kantamiin, jos he ovat menossa poispäin
Verse 81 — Surah An-Naml 27:81
Et voi liioin taluttaa sokeita pois heidän harhastaan. Vain ne saat kuulemaan, jotka uskovat merkkeihimme ja ovat tottelevaisia
Verse 82 — Surah An-Naml 27:82
Ja kun uhkauksemme käy heille toteen, Me annamme maasta kasvaa ituja, jotka tautina heihin tarttuvat, koska he eivät ottaneet uskoakseen merkkejämme
Verse 83 — Surah An-Naml 27:83
Ja sinä päivänä Me kokoamme yhteen jokaisesta kansasta joukon niitä, jotka kielsivät merkkimme, ja järjestämme heidät riveihin
Verse 84 — Surah An-Naml 27:84
Kun he saapuvat Herransa eteen, Hän on lausuva: »Hylkäsittekö Minun tunnusmerkkini, vaikkei niihin ymmärryksenne riittänyt, vai mitä te teitte?»
Verse 85 — Surah An-Naml 27:85
Ja tuomiomme luetaan heille, koska he ovat syntiä tehneet, eivätkä he saata lausua sanaakaan
Verse 86 — Surah An-Naml 27:86
Eivätkö he huomanneet, että olimme säätänyt heille yön lepoa varten ja päivän valaisemaan? Totisesti, nämä ovat merkkejä niille, jotka uskovat
Verse 87 — Surah An-Naml 27:87
Ja sinä päivänä puhalletaan pasuunoihin, jolloin kaikki taivaassa ja maan päällä olevat, paitsi ne, joilla on Jumalan mielisuosio, joutuvat kauhun valtaan ja nöyrinä astuvat Hänen eteensä
Verse 88 — Surah An-Naml 27:88
Sinä näet myös vuoret ja luulet niiden olevan lujasti paikoillaan, mutta ne häipyvät pois kuin vaeltavat pilvet; niin on ne Jumala asettanut, Hän, joka kaikelle on antanut täydellisen muodon. Totisesti, Hän tietää, mitä te teette
Verse 89 — Surah An-Naml 27:89
Joka tuo esiin hyvää, on saava itselleen sitäkin parempaa, ja sellaiset ovat turvassa tuon päivän kauhuilta
Verse 90 — Surah An-Naml 27:90
Mutta ken tekee pahaa, heitetään kasvoillensa tuleen. Olisiko teidän palkkanne muu kuin tekojenne mukainen
Verse 91 — Surah An-Naml 27:91
Sano: »Totta on, että minua on käsketty palvelemaan tämän kaupungin Herraa, jolle se on pyhitetty ,ja jolle kaikki kuuluu; minut on myös määrätty olemaan muslimi
Verse 92 — Surah An-Naml 27:92
sekä julistamaan Koraania. Ken on siis saanut johdatuksen, hän on saanut sen oman sielunsa parhaaksi. Mutta eksyneille sano: »Olen vain yksi varoittajista.»
Verse 93 — Surah An-Naml 27:93
Sano edelleen: »Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle. Olette pian näkevät Hänen merkkinsä ja tulette ne silloin tuntemaan.» Herrasi ei ole välinpitämätön siitä, mitä teette