Finnish - Chapter 70 - Al-Maarij

Eräs tiedonhaluinen kyseli, millainen on kuritus, joka on tuleva

epäuskoisten osaksi. Ei kukaan voi sitä estää

Enkelit ja henki nousevat Hänen tykönsä päivänä, jonka pituus on viisikymmentä tuhatta vuotta

Osoita siis jaloa kestävyyttä

He kuvittelevat sen olevan kaukana

mutta Me näemme sen läheltä

Sinä päivänä, jolloin taivas on oleva kuin sulaa kuparia

ja vuoret kuin villaa

jolloin ystävä ei kysy ystävää

vaikka he näkevät toisensa. Syyllinen toivoisi tuona päivänä vapautuvansa vaivasta uhraamalla lapsensa

vaimonsa ja veljensä

sukulaisensa, jotka antoivat hänelle suojaa

jopa kaikki, jotka maan päälle on luotu, kunhan hän niiden avulla lunastaisi itsensä

Ei mitenkään! Sillä katso, tämä on leimuava liekki

joka raastaa pois ihon

ja vaatii omakseen sen, joka kääntyi pois ja pakeni

ja joka ahnaasti kokosi rikkautta

Totisesti on ihminen luotu epävakaiseksi mieleltään

Kun jokin paha kohtaa häntä, hän on kärkäs valittamaan

mutta kun jotakin hyvää annetaan hänen osalleen, hän on kiittämätön

lukuunottomatta niitä, jotka rukoilevat

jotka uskollisesti suorittavat rukouksensa

niitä, joiden rikkaudessa on määrätty osa

kerjäläistä ja osatonta varten

niitä, jotka uskovat tuomion päivään

ja jotka pelkäävät Herransa kuritusta

ei kukaan, totisesti, saata säästyä kuritukselta, joka on heidän Herraltansa tuleva

sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät halujaan

paitsi vaimojensa ja orjattariensa suhteen, koska heissä silloin ei ole moittimista

Toisin on niiden, jotka pyrkivät ylittämään tämän, sillä ne ovat lain rikkojia

Ne, jotka ovat rehellisiä sopimuksissaan ja siinä, mitä heidän huostaansa on uskottu

jotka ovat vilpittömiä todistaessaan

ja jotka ahkeroivat hartauden harjoituksissa

saavat elää paratiisin kunniassa

Mutta mitä ajattelevat uskottomat, jotka avosilmin rientävät sinun edelläsi

oikealta ja vasemmalta, ryhmä toisensa jälkeen

Kuvitteleeko heistä kukin pääsevänsä autuuden puutarhaan

Totisesti ei! Totisesti he tietävät, mistä Me olemme luonut heidät

Mutta ei! Vannon idän ja lännen Herran nimessä: »Totisesti Me voimme

nostaa heidän sijalleen ne, jotka ovat heitä paremmat, eikä Meitä voi tästä mikään estää

Anna siis heidän jäädä turhien puheittensa varaan ja laskea leikkiä, kunnes heitä katsoo silmästä silmään se päivä, joka on heille ennustettu

Sinä päivänä he tulevat esiin haudoistaan kiirehtien, aivan kuin maalia kohti kiitäen

silmät maahan luotuina, häpeän valtaamina. Tämä on se päivä, joka heille ennustettiin