Finnish - Chapter 74 - Al-Muddaththir

Sinä, joka olet viittaan kiedottu

nouse ja varoita

ylistä Herraasi

puhdista vaatteesi

karta epäpuhdasta

älä jaa antimia saadaksesi ne runsaampina takaisin

vaan pysy lujana Jumalan asiassa

Sillä kun pasuunaan puhalletaan

on se päivä oleva ankara päivä

epäuskoisille kaikkea muuta kuin otollinen

Jätä Minun huostaani hänet, jonka olen luonut

jolle olen antanut runsaasti rikkauksia

ja poikia silmien iloksi

jonka asioita olen parhain päin sovitellut

ja joka vain haluaa yhä enemmän

Mutta totisesti ei! Sillä hän uhmaa tunnusmerkkejämme

Minä panen hänen kestettäväkseen raskaan kurituksen

Kylläpä hän mietti ja mietti

voi, miten hän harkitsikaan

Ja kuinka hän punnitsi mielessään

Sitten hän katsahti ympärilleen

sitten rypisti otsaansa ja näytti tuimalta

sitten hän kääntyi pois ja paisui ylpeydestä

ja sanoi: »Tämä on pelkkää opittua noituutta

pelkkiä sanoja kuolevaisen suusta.»

Minä syöksen hänet helvetin liekkeihin

Mutta kuinka saisin sinut käsittämään, mikä tuo palo on

Se ei jätä jäljelle mitään eikä säästä ketään

se kärventää kuolevaisen kokonaan

ja sen yläpuolella on yhdeksäntoista

Tulen vartijoiksi asetimme vain enkeleitä, ja heidän lukunsa asetimme vain koetukseksi niille, jotka eivät usko, jotta ne, joille on annettu Pyhä kirja, olisivat varmoja, ja ne, jotka uskovat, kasvaisivat uskossa; jotta Pyhän kirjan saaneet sekä uskovaiset eivät epäilisi, ja taasen ne, joiden sydämissä on sairaus ja epäusko, sanoisivat: »Mitä tarkoittaa Jumala tällä vertauksella?» Näin johtaa Jumala harhaan kenet haluaa ja ohjaa ketä mielii, eikä Herrasi sotajoukkoja tunne kukaan muu kuin Hän itse, tämä on vain muistutus kuolevaisille

Ei milloinkaan

Vakuutan kuun ja valkenevan yön nimessä

sekä aamun nimessä, kun sen valkeus sarastaa

tämä on totisesti ankarampia asioista

varoitus ihmiselle

jokaiselle teistä, joka tahtoo päästä eteenpäin tai jäädä jälkeen

jokainen sielu on vastuussa teoistaan

paitsi ne, jotka ovat (Jumalan) oikealla puolella

Ollessaan paratiisissa nämä kyselevät toisiltaan

syntisten kohtaloa

»Mikä on saattanut teidät tulen ruoaksi?»

Ja nämä vastaavat: »Me emme kuuluneet niihin, jotka rukoilivat

emmekä niihin, jotka ruokkivat köyhiä

vaan haastoimme joutavia niiden kanssa, jotka turhia puhuivat

me pidimme puhetta tuomiopäivästä valheena

kunnes kuolema yllätti meidät.»

Niinpä ei heitä enää hyödytä puolustajain apu

Mutta miksi he kääntyvät pois muistuttajasta

kuin säikkyneet aasit

jotka pakenevat kuullessaan leijonan karjunnan

Jokainen heistä odottaa erikoiskutsua

Mutta eiväthän he pelkää tulevaa elämää

ja kukin halukas voi painaa sen mieleensä

Mutta he eivät tahdo pitää sitä mielessään, ellei se ole Jumalan tahto. Hän ansaitsee kunnioituksen, ja Hänen on anteeksiantamus