Verse 1 — Surah Al-Anfal 8:1
He kysyvät Sinulta sotasaalista; sano: »Sotasaalis kuuluu Jumalalle ja lähettiläälle.» Pelätkää siis Jumalaa ja järjestäkää kaikki sovussa keskenänne; ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, jos olette oikeauskoisia
Verse 2 — Surah Al-Anfal 8:2
Ainoastaan ne ovat oikeauskoisia, joiden sydämet valtaa pelko Jumalan nimeä lausuttaessa, joiden usko kasvaa, kun Meidän tunnusmerkkimme heille luetaan, ja jotka turvaavat Herraansa
Verse 3 — Surah Al-Anfal 8:3
Ne, jotka pysyvät rukouksessa ja lahjoittavat muille siitä, mitä Me olemme heille suonut
Verse 4 — Surah Al-Anfal 8:4
Nämä ovat totisia oikeauskoisia. Heitä varten on eri arvoasteet heidän Herransa luona sekä anteeksiantamus ja jalomielinen huolenpito
Verse 5 — Surah Al-Anfal 8:5
(Ajattele esimerkiksi), kuinka Herrasi antoi sinun (Muhammedin) lähteä kotiseudultasi vakavaan tehtävään; ja katso, osa uskovaisista oli totisesti haluton (seuraamaan)
Verse 6 — Surah Al-Anfal 8:6
He väittelivät kanssasi (asian) totuudesta, senjälkeen kun se oli selvästi heille näytetty; aivan kuin olisi heitä viety kuolemaan ja he olisivat siihen tuijottaneet
Verse 7 — Surah Al-Anfal 8:7
Ja kuinka Jumala lupasi, että toinen kahdesta (vihollisen) joukosta on oleva teidän, ja te toivoitte, että aseeton joukko lankeaisi teidän osallenne, mutta Jumala tahtoi vahvistaa sanojensa totuuden ja hävittää uskottomat viimeiseen mieheen
Verse 8 — Surah Al-Anfal 8:8
vahvistaakseen totuuden ja kumotakseen valheen, vaikkakaan se ei miellyttäisi syntisiä
Verse 9 — Surah Al-Anfal 8:9
Ja kuinka teidän huutaessanne apua Herraltanne Hän kuuli rukouksenne ja sanoi: »Totisesti autan teitä tuhannella enkelillä toinen toisensa jälkeen.»
Verse 10 — Surah Al-Anfal 8:10
Ja tämän teki Jumala ainoastaan jotta se olisi ilosanoma teille ja jotta sydämenne rauhoittuisivat, sillä apu tulee vain Jumalalta, katso, Jumala on mahtava ja viisas
Verse 11 — Surah Al-Anfal 8:11
Entä kun Hän antoi teidän vaipua lyhyeen uneen, joka oli kuin Hänen lähettämänsä virkistys, ja lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne
Verse 12 — Surah Al-Anfal 8:12
Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.»
Verse 13 — Surah Al-Anfal 8:13
Ja tämä siksi, että he niskoittelevat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, sillä jos joku niskoittelee Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, on Jumala totisesti ankara rangaistessaan
Verse 14 — Surah Al-Anfal 8:14
Tässä on rangaistus teille; maistakaa sitä siis! Uskottomia varten on tulen tuska
Verse 15 — Surah Al-Anfal 8:15
Te, jotka uskotte. kun kohtaatte uskottomia taistelutantereella, älkää kääntäkö heille selkäänne
Verse 16 — Surah Al-Anfal 8:16
Sillä se, joka sinä päivänä kääntää heille selkänsä, paitsi sotaliikkeen yhteydessä tai yhtyessään omiensa ryhmään, vetää totisesti päällensä Jumalan vihan; hänen olinpaikakseen tulee helvetti, ja kurjaa on joutua sinne
Verse 17 — Surah Al-Anfal 8:17
Ette te (muslimit) surmanneet heitä, vaan Jumala heidät surmasi; etkä sinä (Muhammed) ampunut, kun joustasi käytit, vaan Jumala ampui, sillä hän halusi koetella oikeauskoisia suosiollaan. Jumala on totisesti kuuleva, tietävä
Verse 18 — Surah Al-Anfal 8:18
Niin on laita; Jumala uskottomien juonet herpaisee
Verse 19 — Surah Al-Anfal 8:19
(Uskottomat!) Jos te toivotte ratkaisua, niin totisesti on tuomio jo langennut, mutta jos luovutte vastustuksestanne, on se teille parempi. Mutta jos kuitenkin palaatte (sotajalalle), palaamme Mekin. Ja teidän sotajoukkonne ei auta teitä vähääkään, miten lukuisa se lieneekin. Jumala on totisesti oikeauskoisten kanssa
Verse 20 — Surah Al-Anfal 8:20
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään älkääkä luopuko hänestä, koska kuulette hänen puhuvan
Verse 21 — Surah Al-Anfal 8:21
Älkääkä olko niiden kaltaisia, jotka sanovat: »Me kuuntelemme», vaikkeivat kuuntelekaan
Verse 22 — Surah Al-Anfal 8:22
Katso, kaikista elollisista kurjimpia ovat Jumalan silmissä ne kuurot ja mykät, jotka eivät ymmärrä
Verse 23 — Surah Al-Anfal 8:23
Ja jos Jumala olisi huomannut heissä jotakin hyvää, totisesti Hän olisi antanut heille kuulon. Mutta jos Hän olisi antanut heidän kuulla, kääntyisivät he pois, sillä he ovat penseitä
Verse 24 — Surah Al-Anfal 8:24
Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, kun Hän kutsuu teitä sen ääreen, mikä teidät eläviksi tekee, ja tietäkää, että Jumala hiipii ihmisen ja hänen sydämensä väliin ja että te tulette kokoontumaan Hänen luoksensa
Verse 25 — Surah Al-Anfal 8:25
Ja kavahtakaa kapinoimista; sen rangaistus ei kohtaa vain väärintekijöitä joukossanne, ja tietäkää, että Jumala on ankara selvittelyissään
Verse 26 — Surah Al-Anfal 8:26
Ja muistakaa, että kun olitte harvalukuisia ja halveksittuja maan päällä ja pelkäsitte, että ihmiset raivaisivat teidät tieltään, silloin Hän antoi teille suojan ja vahvisti teitä avullaan sekä varusti teidät hyvillä antimillaan, jotta olisitte kiitolliset
Verse 27 — Surah Al-Anfal 8:27
Te, jotka uskotte, älkää loukatko Jumalaa ja lähettilästä, älkääkä pettäkö sanaanne tietoisesti
Verse 28 — Surah Al-Anfal 8:28
Ja tietäkää, että rikkautenne ja lapsenne ovat Teille koetus, ja että suuri palkinto odottaa Jumalan luona
Verse 29 — Surah Al-Anfal 8:29
Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan
Verse 30 — Surah Al-Anfal 8:30
Entä kun uskottomat vehkeilivät sinua vastaan, aikoen vangita sinut tai surmata sinut tai karkoittaa sinut! He tekivät suunnitelmiaan, mutta Jumala teki omiaan, ja Jumala on paras suunnittelija
Verse 31 — Surah Al-Anfal 8:31
Ja kun heille luetaan tunnusmerkkejämme, sanovat he: »Olemme jo kylliksi kuulleet; jos tahtoisimme, voisimme loihtia samanlaisia; nämä eivät ole muuta kuin vanhan ajan taruja.»
Verse 32 — Surah Al-Anfal 8:32
Entä kun he sanoivat: »Jumala, jos tämä on sinun lähettämäsi totuus, niin anna kivien sataa taivaasta päällemme tai koettele meitä tuskallisella rangaistuksella!»
Verse 33 — Surah Al-Anfal 8:33
Mutta Jumala ei tahtonut rangaista heitä sinun ollessasi heidän joukossaan; eikä Hän tahtonut heitä rangaista senkään vuoksi, että he pyytelivät Häneltä anteeksi
Verse 34 — Surah Al-Anfal 8:34
Ei kuitenkaan ole syytä Jumalan olla heitä rankaisematta, sillä he estävät uskovaisia käymästä pyhässä moskeijassa olematta itse sen vartijoita. Sen vartijoita ovat ainoastaan hurskaat. Kuitenkaan ei suurin osa heistä sitä tiedä
Verse 35 — Surah Al-Anfal 8:35
Ja heidän rukouksensa temppelin liepeillä ei ole muuta kuin viheltämistä ja käsien pauketta. Siksi maistakaa tuskaa uskottomuutenne tähden
Verse 36 — Surah Al-Anfal 8:36
Epäuskoiset kuluttavat varojaan käännyttääkseen ihmisiä pois Jumalan tieltä. He kuluttakoot, jälkeenpäin saavat he katua, ja lopuksi heidät voitetaan.Ja ne, jotka eivät usko, kootaan helvettiin
Verse 37 — Surah Al-Anfal 8:37
että Jumala voisi erottaa saastaiset puhtaista ja asettaa saastaiset päällekkäin; Hän kokoaa heidät kasaan ja heittää helvettiin. Nämä ovat kadotukseen tuomittuja
Verse 38 — Surah Al-Anfal 8:38
Sano niille, jotka eivät usko, että jos he herkeävät epäuskostaan, annetaan heille heidän entiset tekonsa anteeksi, mutta jos lankeavat uudelleen, niin on entisten rangaistus heidän silmiensä edessä
Verse 39 — Surah Al-Anfal 8:39
Ja taistelkaa heitä vastaan, kunnes kaikki kiusaukset taukoavat ja kunnes Jumalan tuomiota noudatetaan kaikessa. Mutta jos he taas mielensä muuttavat, kyllä Jumala näkee, mitä he tekevät
Verse 40 — Surah Al-Anfal 8:40
Ja jos he kääntävät teille selkänsä, niin tietäkää, että Jumala on suojelijanne, paras liittolaisenne ja auttajanne
Verse 41 — Surah Al-Anfal 8:41
Ja tietäkää, että hankkimastanne sotasaaliista kuuluu viides osa Jumalalle, toisin sanoen Hänen lähettiläälleen ja tämän lähiomaisille, orvoille, köyhille ja vaeltajille, jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa. Jumalan on totisesti kaikki mahti
Verse 42 — Surah Al-Anfal 8:42
Muistakaa, miten te olitte tämänpuoleisella rinteellä ja he tuonpuoleisella ja karavaani oli alapuolellanne. Ja jos te olisitte solmineet taistelusopimuksen, olisitte te varmaan rikkoneet välipuheen; mutta asia oli toisin, jotta Jumala saattoi toteuttaa sen, mikä oli tapahtuva, jotta sillä, joka menetti henkensä, olisi menehtyessään selvä todistus edessään, ja jotta se, joka jäi elämään, eläisi selvän todistuksen perusteella; Jumala on, toden totta, kuuleva, tietävä
Verse 43 — Surah Al-Anfal 8:43
Muistakaa, miten Jumala unessa antoi heidän (vastustajain) sinusta näyttää harvalukuisilta. Sillä jos Hän olisi antanut sinun nähdä heidät lukuisiksi, väkesi olisi varmasti masentunut, ja te olisitte riidelleet asiasta keskenänne; mutta Jumala varjeli teidät. Hän tuntee totisesti sydänten sisimmät aivoitukset
Verse 44 — Surah Al-Anfal 8:44
Ja kun te iskitte yhteen, Hän antoi heidän teidän silmissänne näyttää vähälukuisilta ja teki teidät harvalukuisiksi heidän silmissään, jotta Jumala toteuttaisi asian, jonka tuli tapahtua. Ja Jumalan luo palaa kaikki olevainen
Verse 45 — Surah Al-Anfal 8:45
Te uskovaiset, kun te kohtaatte sotajoukon, olkaa lujia ja rukoilkaa alati Jumalaa, jotta menestyisitte
Verse 46 — Surah Al-Anfal 8:46
Ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, älkääkä kiistelkö, jotta ette lannistuisi ja menettäisi sisuanne, vaan olkaa itsepintaiset; Jumala on totisesti sitkeiden puolella
Verse 47 — Surah Al-Anfal 8:47
Älkää olko niitten kaltaisia, jotka kerskaten lähtivät liikkeelle asunnoistaan, jotta ihmiset heidät näkisivät ja he saisivat muut luopumaan Jumalan retkestä; Jumala piirittää heidän tekonsa
Verse 48 — Surah Al-Anfal 8:48
Entä kun pahahenki näytti heille heidän tekonsa kelpo teoiksi ja sanoi: »Yksikään ihminen ei ole voittava teitä tänään, ja minä olen teidän liittolaisenne.» Mutta kun molemmat sotajoukot näkivät toisensa vastatusten, teki hän (pahahenki) täyskäännöksen ja sanoi: »Pysyn totisesti erossa teistä, sillä minä näen, mitä te ette näe. Totisesti saa Jumala minut pelkäämään, sillä Jumala on ankara rankaisija.»
Verse 49 — Surah Al-Anfal 8:49
Muistakaa, kuinka tekopyhät ja sydämeltään sairaat sanoivat: »Heidän uskontonsa on pettänyt heidät (muslimit).» Mutta jos joku turvaa Jumalaan, on Jumala totisesti mahtava ja viisas
Verse 50 — Surah Al-Anfal 8:50
Jospa voisit nähdä heidät, kun enkelit antavat uskottomille täyden ansion mukaan. Kuinka he lyövät heitä kasvoihin ja selkään ja sanovat: »Maistakaa polttavaa tuskaa
Verse 51 — Surah Al-Anfal 8:51
Ja tämä on käsienne töitten ansiosta ja siksi, että Jumala jakaa palvelijoineen täyttä oikeutta.»
Verse 52 — Surah Al-Anfal 8:52
Samoin kävi Faraon kansalle ja heidän edeltäjilleen, jotka kielsivät Jumalan tunnusmerkit: Jumala kävi heihin käsiksi heidän syntiensä tähden; katso, Jumala on totisesti väkevä ja ankara rangaistessaan
Verse 53 — Surah Al-Anfal 8:53
Ja tämä siksi, että Jumala ei peruuta armoa, jolla Hän on joitakuita ihmisiä siunannut, ennenkuin nämä luopuvat siitä, mikä on heidän omissa sydämissään. Ja siksi, että Jumala on kuuleva, tietävä
Verse 54 — Surah Al-Anfal 8:54
Samoin kävi Faraon kansalle ja niille, jotka väittivät Herransa tunnusmerkit valheeksi ennen heitä. Me hävitimme heidät heidän syntiensä tähden ja me hukutimme Faraon kansan, sillä kaikki olivat väärintekijöitä
Verse 55 — Surah Al-Anfal 8:55
Katso, kurjimmat elolliset olennot ovat Jumalan silmissä epäuskoon kääntyneet, nuo, jotka eivät uskoa tahdo
Verse 56 — Surah Al-Anfal 8:56
Niihin kuuluvat nekin, jotka tekivät kanssasi sopimuksen ja sitten rikkoivat sopimuksensa joka kerta, eivätkä mitään kunnioita
Verse 57 — Surah Al-Anfal 8:57
Jos saat heidät sodassa vangiksi, tee heistä varoittava esimerkki, jotta heidän seuraajansa ottaisivat varoituksesta vaarin
Verse 58 — Surah Al-Anfal 8:58
Ja jos pelkäät petosta jonkun kansan puolelta, niin heitä heille takaisin sopimuksensa samalla tavalla. Katso, Jumala ei rakasta petollisia
Verse 59 — Surah Al-Anfal 8:59
Äläkä salli uskottomien ajatella pääsevänsä voitolle. Eivät he osaansa vältä
Verse 60 — Surah Al-Anfal 8:60
Ja varustakaa (muslimit) heitä vastaan niin suuri sotavoima ja hyvin ravittuja ratsuja kuin vain voitte, säikyttääksenne siten sekä Jumalan vastustajat että omat vihollisenne ja myöskin muut, joita ette tunne, mutta jotka Jumala tuntee. Ja mitä kulutattekin Jumalan tiellä ja asialla, se korvataan teille täydelleen, eikä teille tule mitään vääryyttä tapahtumaan
Verse 61 — Surah Al-Anfal 8:61
Mutta jos he ovat taipuvaisia rauhaan, niin ole myöskin sinä taipuvainen siihen ja turvaa Jumalaan! Hän on totisesti kuuleva, tietävä kaiken
Verse 62 — Surah Al-Anfal 8:62
Ja jos he tahtovat pettää sinut, niin Jumalan tuki totisesti riittää sinulle. Hän vahvistaa sinua avullaan ja oikeauskoisten avulla
Verse 63 — Surah Al-Anfal 8:63
Ja Hän on pannut rakkauden heidän sydämiinsä. Vaikka olisit antanut pois kaiken, mitä on maan päällä, et olisi voinut panna rakkautta heidän sydämiinsä, mutta Jumala on pannut niihin rakkauden. Hän on totisesti mahtava, viisas
Verse 64 — Surah Al-Anfal 8:64
Oi profeetta, Jumalassa ja niissä oikeauskoisissa, jotka sinua seuraavat, on sinulle kyllin
Verse 65 — Surah Al-Anfal 8:65
Oi Profeetta, innostuta oikeauskoiset taisteluun! jos joukossanne on edes kaksikymmentä sitkeätä, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on sata, voittavat he tuhat niistä, jotka eivät usko, siksi että nämä ovat ihmisiä, joilta puuttuu ymmärrys
Verse 66 — Surah Al-Anfal 8:66
Nyt on Jumala keventänyt kuormanne, sillä Hän tiesi, että teissä oli heikkoutta. Ja jos joukossanne on sata kestävää, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on tuhat, voittavat he Jumalan avulla kaksituhatta; sillä Jumala on kestäväisten kanssa
Verse 67 — Surah Al-Anfal 8:67
Ei profeetalta voi vaatia, että hänellä olisi vankeja, ennenkuin verenvuodatus on tapahtunut maan päällä. Te halajatte tämän maailman hyvyyttä, mutta Jumala tahtoo teille tulevaa elämää, ja Jumala on mahtava, viisas
Verse 68 — Surah Al-Anfal 8:68
Jollei Jumalan käsky olisi tullut jo ennemmin, olisi teitä kohdannut hirveä rangaistus kaikesta siitä, minkä olitte ottaneet
Verse 69 — Surah Al-Anfal 8:69
Nauttikaa nyt saamastanne saaliista, siitä, mikä on luvallista ja hyvää, ja antakaa kunnia Jumalalle! Jumala on totisesti anteeksiantava, armollinen
Verse 70 — Surah Al-Anfal 8:70
Oi profeetta! Sano hallussanne oleville vangeille: »Jos Jumala havaitsee jotakin hyvää sydämissänne, antaa Hän teille parempaa, kuin se oli, mikä teiltä on otettu, ja armahtaa teidät, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.»
Verse 71 — Surah Al-Anfal 8:71
Mutta jos he aikovat pettää sinut, niin ovat he jo ennen olleet petollisia Jumalaa kohtaan. Siksi antoikin Hän eräiden heistä joutua valtaasi; Jumala on tietävä, viisas
Verse 72 — Surah Al-Anfal 8:72
Totisesti ne, jotka uskoivat ja lähtivät kodeistaan (Jumalan sotaretkelle) ja panivat alttiiksi omaisuutensa ja elämänsä Jumalan asian puolesta, sekä ne, jotka antoivat (heille) suojaa ja apua, kaikki nämä ovat toistensa liittolaisia. Mutta niiden kanssa, jotka uskovat, mutta eivät lähde liikkeelle, ette ole liitossa, ennenkuin he lähtevät kodeistaan, mutta jos he uskon asiassa anovat apuanne, on teidän velvollisuutenne auttaa heitä, paitsi sellaista kansaa vastaan, jonka kanssa teillä on liitto; Jumala näkee tekonne
Verse 73 — Surah Al-Anfal 8:73
Uskottomatkin ovat toistensa liittolaisia. Jos te ette auta toisianne, syntyy vaino ja suuri turmelus maan päällä
Verse 74 — Surah Al-Anfal 8:74
Ne, jotka uskovat ja ovat lähteneet kodeistaan liikkeelle sekä taistelleet Jumalan retkellä, ja ne, jotka ovat antaneet heille suojaa ja apua, ovat totisesti oikeauskoisia; heidän palkkansa on armo ja heidän osansa ihana
Verse 75 — Surah Al-Anfal 8:75
Ja ne, jotka jälkeenpäin ovat omaksuneet uskon ja lähteneet retkelle ja taistelleet teidän rinnallanne, kuuluvat teihin. Ja verisukulaiset ovat Pyhän kirjoituksen mukaan lähimpiä toisilleen: Jumala on totisesti kaikkitietävä