Verse 1 — Surah Hud 11:1
Alif. Laam. Raa. Tama on kirja, jonka sakeiden sisalto on vahvistettu, silla ne on selittanyt Han, joka on viisas, tietava
Verse 2 — Surah Hud 11:2
jotta ette palvelisi ketaan muuta kuin Jumalaa. Totisesti, mina olen varoittaja ja ilosanoman tuoja teille Hanen luotaan
Verse 3 — Surah Hud 11:3
Anokaa Herraltanne anteeksiantoa, kaantykaa sitten Hanen puoleensa, niin Han on hankkiva teille runsaan huolenpidon maaraajaksi ja vuodattava armonsa jokaiselle, joka laupeudessa vaeltaa. Mutta jos luovutte pois, silloin totisesti pelkaan, etta tuomiopaivan rangaistus lankeaa paallenne
Verse 4 — Surah Hud 11:4
Jumalan luokse on teidan jalleen palattava, ja Han kykenee tekemaan kaiken, mita tahtoo
Verse 5 — Surah Hud 11:5
Katso, eivatko he todella kaksin kerroin peita rintaansa salatakseen Hanelta vihamielisyytensa. Kavahtakaa, kun he kaariytyvat vaatteisiinsa. Jumala tietaa, mita he salailevat ja mita ilmaisevat. Totisesti, Han tietaa, mita heidan rintaansa on katkettyna
Verse 6 — Surah Hud 11:6
Ei ole ainoatakaan elainta taman maan paalla, jota Jumala ei ruokkisi, ja Han tietaa sen tyyssijan ja kotipaikan. Kaikki tama on selvilla (Jumalan tiedon) Kirjassa
Verse 7 — Surah Hud 11:7
Juuri Han on luonut taivaat ja maan kuutena kautena, ja hanen valtaistuimensa on vesien ylla, niin etta han voi teita koetella, nahdakseen kuka teista on paras teoissa. Ja jos sanot: »Totisesti, teidat heratetaan kuolleista», niin ne, jotka ovat antautuneet epauskon valtaan, vastaavat yhta varmasti: »Tamahan on ilmeista noituutta.»
Verse 8 — Surah Hud 11:8
Ja jos Me viivytamme heidan tuomiotaan jonkin aikaa, niin he varmasti ilkkuvat: »Mikahan sita estelee?» Totisesti sina paivana, jolloin se heidat saavuttaa, ei sita voida torjua. Ja se, jolle he nauroivat, on lankeava heidan paallensa
Verse 9 — Surah Hud 11:9
Jos Me annamme jonkun ihmisen maistaa armoamme ja sitten otamme sen hanelta pois, totisesti han silloin kay epatoivoiseksi ja kiittamattomaksi
Verse 10 — Surah Hud 11:10
Ja jos annamme hanen maistaa siunausta hanta kohdanneen iskun jalkeen, niin han kerskuu: »Paha lahti loitolle minusta.» Han kay todella omahyvaiseksi, poyhkeilevaksi
Verse 11 — Surah Hud 11:11
Toisin ne, jotka ovat karsivallisia ja hyvia tekoja harjoittavat; he ovat niita, joille kuuluu anteeksiantamus ja suuri palkinto
Verse 12 — Surah Hud 11:12
Tahdotko sina luopua jostakin sinulle maaratysta tehtavasta, ja ahdistaako rintaasi syysta, etta he sanovat: »Miksi ei ole aarretta lahetetty hanelle tai miksi ei enkeli tullut hanen kanssaan?» Sina olet ainoastaan varoittaja, ja Jumala valvoo yli kaiken
Verse 13 — Surah Hud 11:13
Tai jos he sanovat: »Han on kaiken keksinyt», vastaa heille: »Tuokaa sitten kymmenen samanlaista sepittamaanne suuraa ja huutakaa avuksenne keta voitte Jumalan asemesta, jos olette totuudessa.»
Verse 14 — Surah Hud 11:14
Jos he talloin eivat vastaa sinulle, silloin tieda, etta se (Koraani) totisesti on lahetetty maan paalle Jumalan viisautena ja etta muuta jumaluutta ei ole olemassa kuin Han. Oletteko siis oikeauskoisia (muslimeja)
Verse 15 — Surah Hud 11:15
Ketka ikina tavoittelevat taman maailman elamaa ja sen koreutta, heille Me annamme heidan tekojensa tayden ansion mukaan jo tassa elamassa, eika mitaan siita heilta vahenneta
Verse 16 — Surah Hud 11:16
He ovat ihmisia, joille tulevassa elamassa ei ole varattuna muuta kuin tuli, jonka piirissa heidan teoillaan ei ole mitaan arvoa, ja kaikki, mita he toimittivat, raukeaa turhaan
Verse 17 — Surah Hud 11:17
Heidan kaltaisensa ei ole han, joka nojautuu Herransa selvaan todistukseen ja jolle Hanen todistajansa lukee sita (Koraania); taman edella oli jo Mooseksen Kirja johdatuksena ja armona. Taman (Mooseksen Kirjan) noudattajat uskovat siihenkin (Koraaniin). Ja heimolle, joka ei siihen usko, on tuli varattu asumukseksi. Alkoon Sinulla siis olko mitaan epailyksia tassa asiassa. Totisesti, tama on Herrasi ilmoitus, mutta useimmat eivat siihen usko
Verse 18 — Surah Hud 11:18
Ja kuka on nurjamielisempi kuin se, joka puhuu valhetta Jumalaa vastaan? Sellaiset viedaan Herransa eteen, ja todistajat lausuvat: »He ovat niita, jotka puhuivat valhetta Herraansa vastaan.» Eiko ole totta, etta Jumalan kirous painaa vaaramielisia
Verse 19 — Surah Hud 11:19
He pitavat ihmisia loitolla Jumalan polulta ja yrittavat tehda sen mutkaiseksi. He ovat juuri niita, jotka eivat usko tulevaan elamaan
Verse 20 — Surah Hud 11:20
Nama ihmiset eivat voi paeta minnekaan maan paalta, eivatka he Jumalan sijaan loyda muita auttajia. Kaksinkertainen on oleva heidan rangaistuksensa, koska eivat he ymmartaneet kuulla eivatka nahda
Verse 21 — Surah Hud 11:21
Nama kuuluvat niihin, jotka ovat sielunsa kadottaneet, ja heidan keksimansa harhakuvat haviavat heilta olemattomiin
Verse 22 — Surah Hud 11:22
He ovat kiistamatta niita, jotka karsivat pahimman havion tulevassa elamassa
Verse 23 — Surah Hud 11:23
Mutta ne, jotka uskovat ja tekevat hyvaa seka pysyvat noyrina Herransa edessa, ovat paratiisin perijoita; siella he saavat asua
Verse 24 — Surah Hud 11:24
Nama kahdenlaiset ihmiset ovat verrattavissa toisiinsa niinkuin sokeat ja kuurot nakeviin ja kuuleviin. Voivatko nama olla toistensa tasolla? Etteko ymmarra sita
Verse 25 — Surah Hud 11:25
Me lahetimme Nooan hanen kansansa luo, ja han sanoi: »Mina olen totisesti varoittava teita selvasti
Verse 26 — Surah Hud 11:26
ettette palvelisi ketaan muuta kuin Jumalaa. Totisesti, mina pelkaan sita tuomiota, joka tuskan paivana teille langetetaan.»
Verse 27 — Surah Hud 11:27
Silloin hanen kansansa uskottomain johtomiehet sanoivat: »Huomaamme, etta olet vain meidan kaltaisemme ihminen; huomaamme myos, etta sinua seuraavat vain meista halvimmat, joilla on pintapuolinen arvostelukyky; ja me naemme, ettet ole meita etevampi. Itse asiassa me pidamme sinua valehtelijana.»
Verse 28 — Surah Hud 11:28
Han sanoi: »Oi kansani, oletteko ottaneet huomioon, etta mina saatan nojautua Herraltani tulleisiin selviin todistuksiin? Han on osoittanut minulle armoaan, mutta se on teidan katseiltanne katketty. Tulisiko meidan sitten vakisin tyrkyttaa teille sita, kun kerran olette vastahakoisia
Verse 29 — Surah Hud 11:29
Oi kansani! En myoskaan pyyda sen vuoksi teilta mitaan rikkauksia. Minun palkkani on yksin Jumalan huostassa, enka aio karkoittaa niita, jotka uskovat. Totisesti, he saavat kohdata Herransa, mutta mina naen, etta te olette tietamatonta kansaa
Verse 30 — Surah Hud 11:30
Oi kansani! Kuka auttaa minua Jumalaa vastaan, jos ajan heidat pois? Etteko jo ymmarra
Verse 31 — Surah Hud 11:31
Enka sano teille, etta minulla on Jumalan aarteet, en myoskaan tieda nakymattomia asioita enka sano olevani enkeli. En liioin sano niista, jotka teidan silmissanne ovat halveksittavia, ettei Jumala suo heille mitaan hyvaa. Jumala tietaa parhaiten, mita heilla on sisimmassaan; totisesti, jos toisin puhuisin, olisin yksi vaaramielisista.»
Verse 32 — Surah Hud 11:32
He sanoivat: »Oi Nooa! Olet vaitellyt kanssamme etka vasy kanssamme vaittelemaan, osoita siis, mita meille lupaat, jos olet totuudellinen
Verse 33 — Surah Hud 11:33
Han sanoi: »Jumala yksin on sen osoittava, jos tahtoo, etteka te voi Hanta vaistaa
Verse 34 — Surah Hud 11:34
Eika minun neuvomiseni teita hyodyta, vaikkapa miten pyrkisin teita neuvomaan, jos Jumala tahtoisi eksyttaa teidat tielta. Han on teidan Herranne, ja hanen luokseen on teidan jalleen palattava.»
Verse 35 — Surah Hud 11:35
Jos he sanovat: »Han on tuon keksinyt», niin vastaa: »Jos olen sen itse keksinyt, niin se olkoon minun syntini, mutta mina olen viaton teidan tekemiinne synteihin.»
Verse 36 — Surah Hud 11:36
Ja Nooalle ilmoitettiin: »Kukaan kansastasi ei ole uskova lukuunottamatta niita, jotka jo ennestaan ovat uskoneet. Ala ole huolissasi heidan teoistaan
Verse 37 — Surah Hud 11:37
Rakenna arkki Meidan silmiemme edessa ja Meidan kaskystamme, alaka puhu minulle niista, jotka vaarin tekevat. Totisesti heidat hukutetaan.»
Verse 38 — Surah Hud 11:38
Ja han rakensi arkin, ja joka kerran, kun hanen kansansa johtomiehet kulkivat hanen ohitseen, he nauroivat hanelle. Han sanoi: »Jos nauratte meille, niin totisesti me tulemme viela nauramaan teille, kuten te nyt teette
Verse 39 — Surah Hud 11:39
Silloin tulette tietamaan, kenet yllattaa hapeallinen rangaistus ja kenelle langetetaan ikuisen tuskan tuomio.»
Verse 40 — Surah Hud 11:40
Nain oli siihen saakka, kunnes Meidan kaskymme annettiin ja tulivuori purkautui, ja Me sanoimme: »Kuljeta arkkiin kaksi jokaista lajia, uros ja naaras, seka perheesi, paitsi niita, joista maarattiin jo aikaisemmin, ynna kaikki uskovaiset.» Ja niita, jotka uskoivat hanen kanssaan, oli vain jokunen
Verse 41 — Surah Hud 11:41
Ja Nooa sanoi: »Astukaa arkkiin, ja Jumalan nimessa se purjehtikoon ja maaranpaahansa pysahtykoon. Totisesti, Herrani on anteeksiantavainen, armollinen.»
Verse 42 — Surah Hud 11:42
Ja se purjehti heidan kanssaan keskella vuorenkorkuisia aaltoja, ja Nooa huusi pojalleen, joka oli rannalla: »Oi poikani! Tule meidan mukaamme, alaka ole niiden kanssa, jotka eivat usko.»
Verse 43 — Surah Hud 11:43
Han vastasi: »Lahden turvaan jollekin vuorelle, se suojelee minut vedelta.» Nooa sanoi: »Tanaan ei ole kukaan muu Jumalan kaskylta suojassa kuin se, jolle Han osoittaa armoaan.» Ja aalto erotti heidat toisistaan, ja han joutui niiden joukkoon, jotka hukkuivat
Verse 44 — Surah Hud 11:44
Ja myohemmin kuului kasky: »Maa, niele vetesi! Taivas, lakkaa satamasta!» Silloin vesi laskeutui ja kasky oli taytetty. Ja arkki pysahtyi al-Dzuudin kohdalla. Ja sana kuului: »Pois vaaramieliset ihmiset!»
Verse 45 — Surah Hud 11:45
Nooa huusi Herralleen ja sanoi: »Totisesti, poikani kuuluu perheeseeni, ja Sinun lupauksesi on totta, ja Sina olet tuomareilta oikeamielisin.»
Verse 46 — Surah Hud 11:46
Han sanoi: »Oi Nooa! Totisesti, han on perheesi ulkopuolella; hanen tekonsa ovat pahat; ala siis pyyda Minulta sellaista, mista sinulla ei ole tietoa. Totisesti, Mina varoitan sinua. ettet joutuisi tietamattomien joukkoon.»
Verse 47 — Surah Hud 11:47
Nooa sanoi: »Herrani, varjele minua pyytamasta Sinulta sellaista, mista minulla ei ole mitaan tietoa. Ja ellet Sina anna minulle anteeksi ja osoita minulle armoasi, olen kuuluva kadotettujen joukkoon.»
Verse 48 — Surah Hud 11:48
Silloin kuului aani: »Oi Nooa! Lahde rauhassa luotamme, ja siunattuja olkaa sina ja ne kansat, jotka syntyvat sinun seurassasi olevista. Ja kansoja on tuleva, joille annamme nautintoja, mutta joita sitten on kohtaava Meidan tuskallinen tuomiomme.»
Verse 49 — Surah Hud 11:49
Tassa on kerrottu muutamista tapahtumista, joita et ole nahnyt, mutta jotka Me sinulle ilmoitamme. Et sina eika sinun kansasi niista ennen tiennyt. Ole siis karsivallinen! Totisesti, maaranpaa kuuluu niille, jotka Jumalaa pelkaavat
Verse 50 — Surah Hud 11:50
Aadin heimon luokse Me lahetimme heidan veljensa Huudin. Tama sanoi: »Oi kansani, palvelkaa Jumalaa, teilla ei ole muuta jumaluutta kuin Han; te elatte harhakuvitelmissanne
Verse 51 — Surah Hud 11:51
Oi kansani! En pyyda siita teilta mitaan palkkaa; minun palkkani on Jumalan asia, joka on minut luonut. Etteko jo ymmarra
Verse 52 — Surah Hud 11:52
Oi kansani! Pyytakaa anteeksiantoa Herraltanne ja kaantykaa sitten Hanen puoleensa. Han antaa taivaan lahettaa teille runsaan sateen ja Han antaa teille uutta voimaa entisen lisaksi. Alkaa enaa kaantyko syntia tekemaan.»
Verse 53 — Surah Hud 11:53
He sanoivat: »Oi Huud! Sina et ole tuonut meille mitaan selvia todistuksia, joten emme aio puheittesi perusteella hylata jumaliamme emmeka voi sinua uskoa
Verse 54 — Surah Hud 11:54
Emme sano muuta kuin etta jotkut jumalistamme ovat saaneet sinut pahuuden valtaan.» Han sanoi: »Totisesti, mina huudan Jumalan todistajakseni, ja todistakaa tekin, etta minulla ei ole mitaan osuutta siihen, jonka te asetatte Jumalan rinnalle
Verse 55 — Surah Hud 11:55
Jattakaa Jumala eroon; saattakaa sitten suunnitelmanne minua vastaan paatokseen viivyttelematta
Verse 56 — Surah Hud 11:56
Totisesti, mina luotan Jumalaan, minun ja teidankin Herraanne. Ei ole yhtakaan olentoa, johon Han ei voi tarttua tukasta. Totisesti, minun Herrani kulkee oikeata tieta
Verse 57 — Surah Hud 11:57
Ja jos te sitten kaannytte pois, mina olen jo joka tapauksessa ilmoittanut teille sen sanoman, jota tuomaan minut luoksenne lahetettiin. Herrani on asettava teidan seuraajaksenne toisen kansan, ja te ette voi vahingoittaa Hanta vahaakaan. Totisesti, Herrani valvoo kaikkea.»
Verse 58 — Surah Hud 11:58
Ja kun Meidan kaskymme seurasi, Me armossamme pelastimme Huudin ja ne, jotka hanen laillaan uskoivat; ja Me pelastimme heidat hirvittavasta rangaistuksesta
Verse 59 — Surah Hud 11:59
He olivat Aadin heimoa, jotka hylkasivat Herransa merkit ja olivat tottelemattomia Hanen lahettilailleen, mutta seurasivat jokaisen totuutta vihaavan itsevaltiaan kaskyja
Verse 60 — Surah Hud 11:60
Heita on kohtaava kirous tassa maailmassa ja ylosnousemuksen paivana. Eiko ole totta, etta Aad ei tahtonut uskoa Herraansa? Havitkoon Aad, Huudin kansa
Verse 61 — Surah Hud 11:61
Ja Tamuudin heimon luokse Me lahetimme heidan veljensa Saalihin. Tama sanoi: »Oi kansani! Palvelkaa Jumalaa; teilla ei ole muita jumaluuksia kuin Han. Han loi teidat tasta maasta ja antoi teidan siina asua. Sentahden pyytakaa anteeksiantamusta Hanelta ja palatkaa sitten Hanen luoksensa. Totisesti, Herrani on lahella, Han vastaa teille.»
Verse 62 — Surah Hud 11:62
He sanoivat: »Oi Saalih, sina olet ollut keskuudessamme tata ennenkin. Sinuun panimme toivomme; kiellatko sina meita palvelemasta sita, mita isamme palvelivat? Ja me toden teolla epailemme suuresti sita, mihin meita kehoitat.»
Verse 63 — Surah Hud 11:63
Han sanoi: »Oi kansani! Oletteko ajatelleet sita, etta jos mina nojaudun Herrani selvaan todistukseen ja Han on suonut minulle omaa armoaan, kuka silloin auttaisi minua Jumalaa vastaan, jos olisin Hanelle tottelematon? Sentahden te vain saatatte minut turmioon
Verse 64 — Surah Hud 11:64
Oi kansani, tama naaraskameli on Jumalan, se on merkkina teille; antakaa sen kayda Jumalan laitumella alkaa tehko sille mitaan vahinkoa, ettei pikainen rangaistus teita yllattaisi.»
Verse 65 — Surah Hud 11:65
Mutta he katkaisivat sen polvijanteet; silloin Saalih sanoi: »Nauttikaa elamasta kolme paivaa sisalla asunnoissanne. Tama on lupaus, jota ei ole mahdollista vaittaa vaaraksi.»
Verse 66 — Surah Hud 11:66
Sitten, kun Meidan kaskymme tayttyi, Me armossamme pelastimme Saalihin ja ne, jotka hanen laillaan uskoivat, tuon paivan hapeasta. Totisesti, sinun Herrasi on kaikkivaltias, kaikkivoipa
Verse 67 — Surah Hud 11:67
Ja jyliseva melu yllatti ne, jotka olivat vaarin tehneet; heista tuli vainajia, joiden ruumiit viruivat heidan kodeissaan
Verse 68 — Surah Hud 11:68
ikaankuin he eivat olisi milloinkaan siella elaneet. Eiko ole totta, etta Tamuud ei uskonut Herraansa? Havitkoon Tamuud
Verse 69 — Surah Hud 11:69
Ja totisesti, Meidan lahettilaamme tulivat Aabrahamin luokse tuoden iloisia uutisia; he tervehtivat: »Rauha!» Han vastasi: »Rauha!» ja kotvan kuluttua han tarjosi heille paistettua vasikkaa
Verse 70 — Surah Hud 11:70
Mutta kun han naki, etteivat heidan katensa ojentuneet sita kohti, han oudoksui heita ja tunsi pelkoa heita kohtaan. He sanoivat: »Ala pelkaa, totisesti, meidat on lahetetty Lootin kansan luokse.»
Verse 71 — Surah Hud 11:71
Ja Aabrahamin vaimo seisoi myos siina ja sattui nauramaan; silloin ilmoitimme hanelle iloisen lupauksen Iisakista ja Iisakin pojasta Jaakobista
Verse 72 — Surah Hud 11:72
Han sanoi: »Voi minua, voinko mina synnyttaa, vaikka olen nain vanha, ja mieheni tassa on myos iakas. Tama on tosiaankin merkillinen asia.»
Verse 73 — Surah Hud 11:73
He vastasivat: »Ihmetteletko sina Herrasi maaraysta? Jumalan armo ja Hanen siunauksensa tulkoot teidan, taman huonekunnan osaksi. Totisesti, Han on ylistetty, yleva.»
Verse 74 — Surah Hud 11:74
Kun Aabrahamin pelko oli haihtunut ja han oli saanut kuulla iloisesta sanomasta, han alkoi kiistella kanssamme Lootin kansasta
Verse 75 — Surah Hud 11:75
Totisesti, Aabraham oli sangen lempea, saalivainen ja hurskas
Verse 76 — Surah Hud 11:76
»Oi, Aabraham, jata tama asia omaan menoonsa, totisesti Herrasi kasky on tullut, ja Lootin kansan on kohtaava tuomio, jota ei voi vaistaa.»
Verse 77 — Surah Hud 11:77
Ja kun lahettilaamme menivat Lootin luokse, tama oli kansansa takia ahdistuksessa ja halusi sydamessaan heita auttaa ja sanoi: »Tama on tuskan paiva.»
Verse 78 — Surah Hud 11:78
Ja hanen kansansa ryntasi hillittomasti hanen luokseen, ja he olivat jo ennestaan harjaantuneet ilkitekoihin. Loot sanoi: »Oi, kansani, tassa ovat tyttareni! He ovat puhtaampia teita varten, kunnioittakaa siis Jumalaa, alkaaka havaisko minua vieraitteni edessa. Eiko yhtaan siveata miesta ole joukossanne?»
Verse 79 — Surah Hud 11:79
He sanoivat: »Sina tiedat perin hyvin, ettei meilla ole mitaan oikeutta tyttariisi, ja tiedat myos aivan hyvin. mita me haluamme.»
Verse 80 — Surah Hud 11:80
Han sanoi: »Toivon, etta minulla olisi voimaa vastustaa teita tai luja tuki, mihin turvautuisin.»
Verse 81 — Surah Hud 11:81
Lahettilaat sanoivat: »Oi Loot, me olemme totisesti Herrasi lahettilaita, vihollisesi eivat ikina kykene ojentamaan kasiansa sinua vastaan. Lahde siis matkaan perheinesi, niin kauan kuin viela on yota jaljella, alaka salli kenenkaan seuralaisistasi paitsi vaimosi katsoa taakseen. Totisesti, se mita tapahtuu heille, on myos tapahtuva hanelle. Aamu on oleva heidan maarahetkensa. Eiko aamu olekin lahella?»
Verse 82 — Surah Hud 11:82
Ja kun Meidan maaramme tayttyi, Me kaansimme heidan asuinsijansa ylosalaisin ja annoimme sataa heidan paalleen tulisia kivia, kerroksen toisensa, paalle
Verse 83 — Surah Hud 11:83
ne oli Herrasi tarkasti merkinnyt. Ja tuo paikka ei sijaitse kaukana naista vaaramielisista ihmisista
Verse 84 — Surah Hud 11:84
Ja Midianin (heimon) luo Me lahetimme heidan veljensa Shuaibin. Han sanoi: »Oi, kansani! Palvelkaa Jumalaa, teilla ei ole muuta jumaluutta kuin Han. Alkaa antako vajavaista mittaa tai painoa. Mina kylla naen teidan hyvinvointinne, ja mina totisesti pelkaan, etta suuren paivan tuomio kohtaa teidat
Verse 85 — Surah Hud 11:85
Oi kansani! Antakaa taysi mitta ja punnitkaa rehellisesti. Alkaa kavaltako ihmisten omaa alkaaka levittako turmelusta maan paalla pahaa tehden
Verse 86 — Surah Hud 11:86
Jumalan suoma ansio on parasta teille, jos kuulutte uskovaisiin, ja mina en ole teidan vartijanne.»
Verse 87 — Surah Hud 11:87
He sanoivat: »Oi, Shuaib! Vaatiiko sinun rukouksesi, etta me luopuisimme siita, mita isamme palvelivat, tai ettemme menettelisi omaisuutemme suhteen mielemme mukaan? Totisesti olet lempea, hurskas.»
Verse 88 — Surah Hud 11:88
Han lausui: »Oi kansani! Tietakaa, etta mina voin nojautua Herrani selvaan todistukseen ja Han on varannut minulle ihanan palkinnon. Mina en halua kilpailla kanssanne sellaisessa, mista olen teita kieltanyt. Edistan ainoastaan teidan parastanne niin paljon kuin kykenen. Ja minun menestykseni mitta on yksin Jumalan vallassa. Haneen mina luotan ja Hanen luokseen mina palaan
Verse 89 — Surah Hud 11:89
Oi kansani! Alkaa antako vastahakoisuutenne minua kohtaan tuottaa teille samanlaisia onnettomuuksia kuin ne, jotka kohtasivat Nooan kansaa tai Huudin kansaa tahi Saalihin kansaa; ja Lootin kansa ei ole kaukana teista
Verse 90 — Surah Hud 11:90
Anokaa siis anteeksiantoa Herraltanne ja kaantykaa sitten Hanen puoleensa. Totisesti, minun Herrani on armollinen, lempea. »
Verse 91 — Surah Hud 11:91
He sanoivat: »Oi Shuaib! Me emme ymmarra paljoakaan siita, mita puhut, ja me huomaamme sinut heikoksi rinnallamme ja vain heimosi tahden emme ole kivittaneet sinua kuoliaaksi, silla sina et mahda mitaan meita vastaan.»
Verse 92 — Surah Hud 11:92
Han lausui: »Oi kansani, onko heimoni teidan mielestanne mahtavampi kuin Jumala? Hanet te olette halveksien heittaneet selkanne taakse. Totisesti, minun Herrallani on vallassaan kaikki, mita te teette
Verse 93 — Surah Hud 11:93
Oi kansani, toimikaa edelleen paikoillanne, niin toimin totisesti minakin. Aikanaan tulette tietamaan, kenet kohtaa tuomio, joka saa hanet hapeamaan, ja huomaatte myos, kuka on valehtelija. Odottakaa siis; totisesti, teidan rinnallanne odotan minakin.»
Verse 94 — Surah Hud 11:94
Ja kun Meidan maaramme tayttyi, me pelastimme armostamme Shuaibin ja hanen kanssaan uskovat. Ja jyliseva melu yllatti ne, jotka olivat vaarin tehneet, niin etta heidan ruumiinsa paiskautuivat maahan heidan kodeissaan
Verse 95 — Surah Hud 11:95
ikaankuin eivat olisi milloinkaan siella elaneetkaan. Eiko tama ole totta? »Havitkoon Midianin kansa, kuten kavi myos Tamuudin.»
Verse 96 — Surah Hud 11:96
Ja totisesti Me lahetimme Mooseksen tunnusmerkkimme ja selvat valtuudet mukanaan
Verse 97 — Surah Hud 11:97
Faraon ja hanen johtomiestensa luokse; mutta he noudattivat vain Faraon kaskya, mutta Faraon kasky ei ollut oikeamielinen
Verse 98 — Surah Hud 11:98
Han on johtava kansaansa ylosnousemuksen paivana ja saattava heidat tulen omiksi; ja turmioon kay heidan kulkunsa
Verse 99 — Surah Hud 11:99
Ja kirous seuraa heita tassa elamassa seka ylosnousemuksen paivana: paha on oleva se palkka, joka heille maksetaan
Verse 100 — Surah Hud 11:100
Nama ovat kertomuksia kaupungeista, joita olemme sinulle esittanyt, ja jotkut naista kaupungeista ovat viela pystyssa ja toiset taas raunioina
Verse 101 — Surah Hud 11:101
Me emme tehnyt niille vaaryytta, vaan itse ne tuhosivat itsensa; silla mitaan hyotya heilla ei ollut jumalista, joita he huusivat avukseen Jumalan sijasta, kun Herrasi kasky heidat saavutti. Nuo jumalat jouduttivat vain heidan turmiotaan
Verse 102 — Surah Hud 11:102
Sellainen on Herrasi kuritus, kun Han tarttuu kaupunkiin, joka on vaaramielinen. Totisesti, Hanen kurituksensa on tuskallinen, ankara
Verse 103 — Surah Hud 11:103
Tassa on totisesti merkki sille, joka pelkaa tulevaista rangaistusta. Tuona paivana ihmiskunta kootaan yhteen, ja se on todistuksien paiva
Verse 104 — Surah Hud 11:104
Me siirramme sen tulon vain maaraajaksi
Verse 105 — Surah Hud 11:105
Kun tuo paiva saapuu, silloin ei ainoakaan voi puhua muuten kuin Hanen luvallaan, niin etta jotkut heista kokevat ahdistusta, toiset onnea
Verse 106 — Surah Hud 11:106
Onnettomien osana on joutua tuleen, jossa he saavat parkua ja voihkia
Verse 107 — Surah Hud 11:107
pysyen siella niin kauan kuin taivaat ja maa ovat olemassa, ellei Herrasi toisin salli. Totisesti, sinun Herrasi saattaa tehda kaiken, mita haluaa
Verse 108 — Surah Hud 11:108
Mutta onnellisten osana on oleva puutarha, jossa he saavat viipya niin kauan kuin taivaat ja maa ovat olemassa, ellei Herrasi toisin suvaitse. Tama on lahja, jota ei pois oteta
Verse 109 — Surah Hud 11:109
Siksi ala ole epatietoinen siita, mita nama ihmiset palvelevat. He palvelevat vain sita, mita heidan isansa palvelivat ennen heita. Ja Me annamme heille heidan tayden palkkansa, mitaan vahentamatta
Verse 110 — Surah Hud 11:110
Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjan, ja sitten he joutuivat sen johdosta kiistaan. Ja ellei Herrasi sana olisi ollut jo aikaisemmin annettu, olisi asia ratkaistu heidan valillaan, mutta he epailivat sita kuitenkin
Verse 111 — Surah Hud 11:111
Sinun Herrasi on todella maksava kaikille tayden palkan heidan teoistaan. Totisesti, Han tietaa, mita he tekevat
Verse 112 — Surah Hud 11:112
Pysy siis lujana, kuten sinua on kasketty, samoin kuin hankin, joka sinun laillasi on kaantynyt Jumalan puoleen, alkaaka olko nurjamielisia. Totisesti, Han nakee, mita te teette
Verse 113 — Surah Hud 11:113
Alkaa turvautuko niihin, jotka tekevat vaarin, muuten joudutte tulen saaliiksi, ja alkoon teilla paitsi Jumalaa olko muita ystavia, silla silloin te ette saa apua
Verse 114 — Surah Hud 11:114
Ja suorittakaa rukouksenne paivan alkaessa ja sen paattyessa seka yon ensi hetkina. Totisesti, hyvat teot poistavat pahat. Tama on kehoituksena niille, jotka muistavat
Verse 115 — Surah Hud 11:115
Pysy lujana. silla Jumala ei haaskaa niiden palkkaa, jotka hyvaa tekevat
Verse 116 — Surah Hud 11:116
Miksi ei siis ennen teita elaneiden sukupolvien keskuudessa ollut ihmisia, joilla olisi ollut kylliksi viisautta kieltaakseen toisia pahuutta tekemasta maan paalla, lukuunottamatta niita harvoja heista, jotka pelastimme; mutta vaaramieliset seurasivat varakkaita, ja he olivat syntisia
Verse 117 — Surah Hud 11:117
Eika ollut Herrasi mielen mukaista tuhota ainoatakaan kaupunkia epaoikeudenmukaisesti, jos sen asukkaat olivat hyvia
Verse 118 — Surah Hud 11:118
Ja mikali Herrasi olisi tahtonut, Han olisi voinut saattaa koko ihmissuvun yhdeksi ainoaksi yhteisoksi. Mutta he jatkavat kiistelemistaan
Verse 119 — Surah Hud 11:119
lukuunottomatta niita, joille Herrasi on armollinen. Ja sita varten Han on heidat luonut. Herrasi sana on kaynyt toteen: »Totisesti, olen tayttava helvetin seka dzinneilla etta ihmisilla.»
Verse 120 — Surah Hud 11:120
Ja kaikki, mita Me kerromme sinulle lahettilaista, on tarkoitettu vahvistamaan sinun sydantasi; ja taman (suuran) kautta sina saat tietaa totuuden, ja uskovaisille se on kehoituksena ja muistutuksena
Verse 121 — Surah Hud 11:121
Ja sano niille, jotka eivat usko: »Tehkaa edelleenkin tyota kukin paikallanne, totisesti, me teemme myos
Verse 122 — Surah Hud 11:122
Ja odottakaa; totisesti, mekin odotamme.»
Verse 123 — Surah Hud 11:123
Ja Jumalalle kuuluvat nakymattomat asiat niin taivaassa kuin maan paalla, ja Hanen tykonsa on kaikki palaava. Palvelkaa siis Hanta ja luottakaa Haneen. Sinun Herrasi ei ole valinpitamaton siita, mita teet