Finnish - Chapter 18 - Al-Kahf

Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka on palvelijalleen ylhaalta lahettanyt taman Kirjan eika ole paastanyt siihen minkaanlaista vilppia

Han on laatinut sen suorasukaiseksi, jotta se varoittaisi heita Hanelta tulevasta ankarasta rangaistuksesta, mutta myos toisi ilosanoman uskovaisille, jotka harjoittavat hyvia tekoja, etta heita odottaa ihana palkka, josta he alati saavat nauttia

Se on varoituksena myos niille, jotka sanovat Jumalan hankkineen lapsen

Heilla ei ole tietoa enempaa kuin heidan esi-isillaankaan

Heidan suustaan tulee arveluttavaa puhetta: heidan sanansa ovat pelkkaa valhetta

Ehka sina ahdistat itseasi murehtimalla heidan tahtensa, jos he eivat usko tahan Koraaniin

Kaiken, mita maan paalla on, Me olemme luonut koristukseksi, koetellaksemme, kuka heista on teoissaan etevin

Totisesti, kaiken mita maan paalla on, Me muutamme autioksi eramaaksi

Arveletko sina, etta Luolassa asuneet seka kirjoitustaulu ovat ihmemerkkejamme

Kun joukko nuoria miehia pakeni Luolaan huutaen: »Herra, suo meille armosi ja osoita meille oikea suunta yrityksessamme!»

niin Me ummistimme heidan korvansa luolassa useiksi vuosiksi

Sitten Me saatoimme heidat ennalleen voidaksemme erottaa, kumpi kahdesta ryhmasta osaisi paremmin arvioida siella viettamansa ajan pituuden

Kerromme sinulle nyt totuudenmukaisesti, oi Muhammed, heidan tarinansa. Totisesti, he olivat nuoria miehia, jotka uskoivat Herraansa, ja me vahvistimme heita johdatuksessa

Ja Me vahvistimme heidan sydamiansa, kun he nousivat ja lausuivat: »Herramme on taivaitten ja maan Herra. Emme milloinkaan huuda avuksemme ketaan muuta jumalaa kuin Hanta, silla jos sellaista tekisimme, puhuisimme torkeata valhetta

Kansamme on ottanut Jumalan rinnalle muita jumalia. Miksi he eivat esita heista mitaan selvaa todistusta? Kuka onkaan vaaramielisempi kuin se, joka sepittaa valheita Jumalasta

Muistakaa, miten erkanitte heista ja siita, mita he palvelivat Jumalan ohella. - Paetkaa siis luolaan, ja Jumala on osoittava teille armoansa ja antava yrityksenne menestya.»

Olisit voinut nahda, miten aurinko noustessaan kaantyi oikealle heidan luolastaan ja laskiessaan jatti heidat vasemmalle puolelleen. Ja he makasivat luolan onkalossa. Tama on eras Jumalan merkeista. Kenelle Jumala antaa johdatuksensa, han kulkee oikeata tieta, mutta ken on kadotettu, hanelle et loyda ketaan auttajaa, joka saisi hanet oikealle tielle

Voisit ehka arvella, etta he olivat valveilla, vaikka he nukkuivat, silla Me annoimme heidan kaantya vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle kyljelleen, ja heidan koiransa makasi kapalat ojennettuina kynnyksella. Jos sina olisit katsahtanut heihin, olisit varmasti kaantynyt ympari ja kiiruhtanut pois, ja mielesi olisi tayttynyt pelolla heidan tahtensa

Ja sitten Me heratimme heidat, jotta he olisivat voineet kysella toisiltaan. Eras heista lausui: »Kauanko olette viipyneet taalla?» He vastasivat: »Olemme viipyneet vain paivan tai osan siita.» Toiset sanoivat: »Herranne tietaa parhaiten, miten kauan olette viipyneet, mutta lahettakaa joku joukostanne kaupunkiin mukanaan nama rahat. Han katsokoon, kenella kaupungin asukkaista on puhtaimpia elintarpeita, ja tuokoon niista osan tanne. Mutta olkoon han varovainen alkoonka mainitko teista kenellekaan

Silla totisesti, jos he teidat saavat valtaansa, he kivittavat teidat kuoliaaksi tai pakottavat kaantymaan uskoonsa, ja silloin ette voi enaa koskaan tehda hyvaa.»

Talla tavoin Me saatoimme ilmi heidan asiansa, jotta ihmiset, jotka kiistelivat keskenaan heista, tietaisivat, etta Jumalan lupaus on tosi ja etta viimeisen hetken tulemisesta ei ole epailysta. He sanoivat: »Pystyttakaa rakennus heidan paallensa! Heidan Herransa tuntee heidat parhaiten. »Ne, jotka olivat maaraavia heidan asioissansa, sanoivat: »Totisesti, me rakennamme moskeijan heidan paallensa.»

He sanovat nyt: »Kolme oli heita (nukkujia), neljas oli heidan koiransa.» He sanovat myos: »Viisi oli, kuudes oli heidan koiransa.» He arvailevat nakymattomia asioita ja sanovat: »Seitseman oli, ja kahdeksas oli heidan koiransa.» Sano: »Herrani tietaa parhaiten heidan lukumaaransa, vain harvat tuntevat heidat. Ala kiistele heidan kanssansa niista paitsi kenties patevasta syysta, alaka keneltakaan kysele heidan asioitaan

Alaka puhu mistaan nain: »Totisesti, taman mina olen tekeva huomenna», lisaamatta: »jos Jumala niin sallii.»

Ja milloin ikina satut sen unohtamaan, niin muista Herraasi ja sano: »Ehka Herra johdattaa minut tielle, joka on oikeampi kuin tama.»

Ja he viipyivat luolassaan kolmesataa vuotta ja yhdeksan lisaksi

Sano: »Jumala tietaa parhaiten, miten kauan he viipyivat. Hanelle kuuluvat taivaitten ja maan salaisuudet. Kuinka oivallinen onkaan Hanen nakonsa ja kuinka oivallinen Hanen kuulonsa. Heilla ei ole ketaan suojelijaa paitsi Han, eika kukaan tieda Hanen ratkaisuistaan.»

Lue heille, mita sinulle on ilmoitettu Herrasi kirjasta. Hanen sanaansa ei voida muuttaa, etka sina paitsi Hanta loyda mitaan turvaa

Ole savyisa niita kohtaan, jotka aamuin ja illoin rukoilevat Herraansa halaten Hanen laheisyyttaan. Alkoot silmasi kaantyko pois heista himoitessaan taman maallisen elaman koreuksia. Ala myoskaan tottele sita, jonka sydamen Me olemme sulkenut Meita ajattelemasta, joka on kulkenut himojensa teita ja jonka pahatteot ylittavat kaikki rajat

Sano: »Totuus on tullut Herraltanne; ken tahansa sita haluaa uskoa, han uskokoon, ja ken tahansa tahtoo epailla, antakaa hanen epailla. Totisesti, vaaramielisia varten Me olemme valmistanut tulen, joka aitauksena heidat ymparoi. Ja jos he rukoilevat apua, niin he avukseen saavat vetta, joka on kuin sulaa vaskea ja polttaa heidan kasvonsa. Kauhea on heidan juomansa ja surkea heidan leposijansa

Mutta mita niihin tulee, jotka uskovat ja harjoittavat hyvantekevaisyytta, niin me totisesti emme haaskaa sen palkkaa, joka hyvaa tekee

Heita varten ovat autuaat puutarhat, joissa joet virtaavat. Siella he saavat kantaa kultaisia rannerenkaita ja ovat puettuna vihreihin vaippoihin, jotka ovat hienoa ja paksua silkkia, ja he istuvat valtaistuimella. Oivallinen on heidan palkkansa ja mita ihanin heidan leposijansa

Kumpikin puutarha tuotti hedelmansa, eika siella ollut mitaan vajavaista. Ja puutarhojen uomiin Me johdimme virran

Ja niiden omistajalla oli sadonkorjuun aika. Ja han lausui naapurilleen keskustellessaan hanen kanssaan: »Totisesti, minulla on enemman rikkautta kuin sinulla ja olen kunnioitetumpi ihmisten keskuudessa.»

Ja han astui puutarhaansa vaaramielisyys sydamessaan. Han sanoi: »En usko, etta tama milloinkaan haviaa

enka myoskaan, etta viimeinen Hetki koskaan tulee. Mutta jos minun kuitenkin on palattava Herrani luo, olen varmasti loytava paremman paikan kuin tama.»

Hanen naapurinsa, joka keskusteli hanen kanssaan, vastasi: »Etko usko Hanta, joka sinut loi tomusta ja sitten siemenesta ja muovaili sinut taydelliseksi ihmiseksi

Mina pidan Hanta Herranani enka aseta ketaan muuta Hanen rinnalleen

Ja miksi et sanonut astuessasi puutarhaasi: (tapahtukoon) mita Jumala tahtoo. Ilman Hanen apuaan minulla ei ole mitaan voimaa. Jos arvelet minun olevan koyhemman mita rikkauteen ja lapsiin tulee

niin voi kayda niin, etta Herrani antaa minulle parempaa kuin sinun puutarhasi ja lahettaa tulen taivaasta sen tuhoksi, niin etta se tulee eramaaksi, jossa ei kasva mitaan

Tai Han voi kuivata sen veden, niin ettet saa sita mistaan.»

Niinpa tuhoutuikin hanen hedelmasatonsa, ja han vaanteli kasiaan ajatellessaan, mita kaikkea han siihen oli kuluttanut; myos puut runkoineen sortuivat maahan, ja han sanoi: »Voi, jospa en olisi asettanut ketaan Herrani rinnalle.»

Eika ollut joukkoa, joka Jumalasta riippumatta olisi hanta auttanut, eika han apua saanut

Katso, apu tulee totuuden Jumalalta: Han on paras palkitsemisessa ja Han antaa parhaan lopun

Esita heille myos vertaus taman maailman elamasta! Se on kuin sade, jonka Me taivaasta alas lahetamme, niin etta se imeytyy maan kasveihin, mutta sitten kaikki kuivuu korsiksi, jotka tuuli puhaltaa hajalleen. Jumala on vakeva yli kaiken

Rikkaus ja lapset ovat taman maailman aarteita, mutta jatkuvat hyvat teot antavat Herrasi edessa paremman palkkion ja toivon

Ja tulee paiva, jolloin Me saatamme vuoret siirtymaan ja jolloin naet maan autiona tasankona, ja silloin Me kokoamme heidat yhteen, emmeka ketaan heista unohda

Ja heidat asetetaan jarjestynein rivein seisomaan Herrasi eteen, ja Me sanomme heille: »Totisesti, nyt tulette eteemme samanlaisina, joiksi Me teidat alussa loimme, mutta te kuvittelitte, ettemme milloinkaan asettaisi teille maaraaikaan

Ja sitten otetaan esille kirja, ja sina naet syntisten pelkaavan sita, mita se sisaltaa. Ja he sanovat: »Voi meita, millainen kirja tama onkaan! Siina ei ole unohdettu pienta eika suurta, vaan kaikki on siihen merkitty.» Ja silmiensa edessa he nakevat kaiken, mita ovat tehneet. Herrasi ei tee vaaryytta kenellekaan

Kun Me lausuimme enkeleille: »Kumartakaa ihmista, niin he kumartuivat kaikki paitsi saatana. Han oli dzinni ja siksi tottelematon Herransa kaskylle. Otatteko siis hanet ja hanen jalkelaisensa suojelijoiksenne mieluummin kuin Minut? He ovat teidan vihollisianne. Onneton on tama vaihdos vaaramielisille

En kutsunut heita todistajina lasnaolemaan taivaita ja maata luodessani enka heita itseansakaan luodessani. En myoskaan kutsunut kansan viettelijoita ojentamaan minulle auttavaa kattansa

Ja kun se paiva tulee, jolloin Han sanoo: »Kutsukaa nyt niita, joita kuvittelette vertaisikseni!» ja he kutsuvat, niin nama eivat heille vastaa, koska Me nostamme kuolettavan vihan heidan valillensa

Syntiset nakevat tulen ja tietavat, etta heidat syostaan siihen, eivatka he loyda paikkaa, minne pelastautua

Ja totisesti, tassa Koraanissa Me olemme ihmissuvulle erilaisin vertauksin selittanyt kaiken, mutta ihminen on luotujen joukossa suurin kiistelija

Mikaan ei esta ihmisia uskomasta, saatuaan johdatuksen, eika anomasta anteeksiantoa Herraltansa ennen kuin muinaisten kansojen kohtalo toistuu heillekin ja tuskantuomio lankeaa heille heidan silmiensa edessa

Emme Me lahettilaita muuta varten lahettanyt kuin ilosanomain tuojiksi ja varoittajiksi, mutta epauskoon antautuneet kiistelevat valheellisin puhein vaarentaakseen siten totuuden. Ja he pitavat Minun merkkejani ja heidan varoittamistaan leikkina

Kuka on vaaramielisempi kuin se, joka kaantyy pois, kun hanta muistutetaan Herransa merkeista, ja unohtaa, mita hanen kaksi kattansa ovat tehneet? Totisesti, Me olemme pannut verhot heidan sydantensa ylle, jotta he eivat sita ymmartaisi, ja olemme sulkenut heidan korvansa. Ja jos sina kutsut heita oikealle tielle, he eivat konsanaan anna itseansa opastaa

Herrasi on kaikkein anteeksiantavaisin, laupeuden haltija. Jos Han olisi kaynyt heihin kasiksi heidan tekojensa mukaan, Han olisi jouduttanut heidan tuomiotaan. Mutta heille on maaratty hetkensa, jota he eivat kykene valttamaan

Ja kun Me havitimme ne kaupungit, joiden asukkaat olivat tehneet syntia, se tapahtui siksi, etta olimme maarannyt niiden havityksen hetken

Ja Mooses lausui nuorelle palvelijalleen: »En pysahdy ennen kuin saavutan kahden meren yhtymiskohdan, vaikka saisin kulkea vuosikausia.»

Mutta kun he saavuttivat yhtymiskohdan, he unohtivat kalansa, niin etta se loysi tiensa mereen aukon kautta

Kun he sitten olivat paasseet siita ohi, Mooses lausui palvelijalleen: »Ota esille aamiaisemme; totisesti, me olemme rasittuneet matkallamme.»

Palvelija vastasi: »Huomasitko mitaan, kun lepasimme kalliolla? Mina unohdin sinne kalan, eika kukaan muu kuin saatana saanut minua unohtamaan sita, ja se loysi tiensa mereen perin ihmeellisella tavalla.»

Mooses sanoi: »Tuolla on paikka, jota etsimme.» Sitten he palasivat takaisin seuraten jalkiaan

Perilla he tapasivat eraan palvelijamme, jolle Me olimme osoittanut armoamme ja jolle olimme opettanut omaa viisauttamme

Mooses sanoi hanelle: »Saanko mina seurata sinua silla ehdolla, etta opetat minulle sellaista, mita itsellesi on opetettu Oikeasta Tiesta?»

Han vastasi: »Totisesti, sina et kykene pysymaan karsivallisena minun kanssani

Ja miten voisitkaan olla karsivallinen asioissa, joita sinun tietamykseni ei kasita?»

Mooses lausui: »Tulet kylla huomaamaan, etta mina, jos Jumala niin sallii, pysyn karsivallisena enka ole sinulle tottelematon missaan asiassa.»

Han vastasi: »Jos siis minua seuraat, ala kysele minulta mitaan, ennen kuin mina siita sinulle puhun.»

Sitten he kulkivat tietaan, kunnes astuivat eraaseen veneeseen, johon han teki reian. Mooses kysyi: »Teetko siihen reian hukuttaaksesi sen matkustajat? Totisesti, oletpa menetellyt perin omituisesti.»

Toinen vastasi: »Enko sinulle sanonut, ettet kykenisi tyynesti kestamaan minun rinnallani?»

Mooses sanoi: »Ala soimaa minua siita, minka unohdin, alaka tee taakkaani minulle liian vaikeaksi.»

Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes kohtasivat pojan, jonka han surmasi. Mooses sanoi: »Oletko surmannut viattoman henkilon, joka ei ole ketaan tappanut? Totisesti, olet tehnyt pahan tyon.»

Han vastasi: »Enko sinulle sanonut, ettet kykenisi tyynesti kestamaan minun rinnallani?»

Mooses sanoi: »Jos mina taman jalkeen sinulta viela jotakin kyselen, ala minua enaa opasta. Olet saanut minulta riittavan anteeksipyynnon.»

Sitten he jatkoivat matkaansa, kunnes saapuivat eraan kaupungin asukkaitten luokse ja pyysivat heilta ruokaa, mutta nama kieltaytyivat ottamasta heita vieraakseen. Silloin he tapasivat kaupungissa muurin, joka oli sortumaisillaan, ja he korjasivat sen tukevaksi. Mooses lausui: »Jos olisit tahtonut, olisit saanut siita tyopalkan.»

Toinen vastasi: »Tassa tulee meille ero. Annan nyt sinulle selityksen siita, mita et kyennyt odottamaan

Vene kuului koyhille ihmisille, jotka raatavat merella. Mina halusin vioittaa sen, koska heita ahdisti kuningas, joka vakivalloin otti haltuunsa kaikki veneet

Pojalla taas oli uskovaiset vanhemmat, ja me estimme hanet tekemasta heille vakivaltaa kapinallisuudessaan ja uskottomuudessaan

Samalla me toivoimme, etta heidan Herransa antaisi heille hanen asemestaan pojan, joka olisi viattomampi ja lahempana armoa

Muuri kuuluu kahdelle kaupungin orvolle pojalle. Muurin juurella on aarre heita varten, ja heidan isansa oli hyva mies. Herrasi tahtoi, etta he ensin tulisivat taysi-ikaisiksi ja sitten ottaisivat aarteen Herrasi armona. Enka mina tehnyt tata kaikkea omasta aloitteestani: tama on selitys siihen, mita sina et kyennyt odottamaan.»

Ihmiset kyselevat sinulta myos tietoja Kaksisarvisesta. Sano: »Olen kertova teille jotakin hanesta.»

Totisesti, Me perustimme hanen maallisen valtansa ja annoimme hanelle kaikkia apuneuveja

Han eteni yhta suuntaa, kunnes saapui sinne, missa aurinko laskee, ja

naki sen laskevan kuumaan lahteeseen, ja han tapasi lahistolla ihmisia

Me lausuimme: »Oi Kaksisarvinen. Sina voit tuottaa heille karsimyksia tai saatat loytaa jotakin hyvaa heista.» Han vastasi: »Sita me kuritamme, joka on vaaramielinen, ja sitten lahetamme hanet takaisin Herransa luokse, niin etta Han voi rangaista hanta ankaralla karsimyksella

Mutta sita, joka uskoo ja tekee hyvaa, odottaa runsas palkka, ja lempealla aanella Me annamme hanelle kaskymme.»

Sitten han kulki toista suuntaa

kunnes saapui paikkaan, jossa aurinko nousee, ja huomasi sen nousevan ihmisten yli, joille Me emme ollut antanut mitaan varjosuojaa auringon puolelle

Nain oli asia. Je Me tiesimme taydellisesti, miten hanen laitansa oli

Sitten han kulki viela yhta suuntaa, kunnes saapui kahden kalliomuurin valiseen laaksoon ja

tapasi naiden vuorten takana ihmisia, jotka saattoivat tuskin ymmartaa ainoatakaan sanaa

He sanoivat: »Oi Kaksisarvinen, totisesti, Goog ja Maagog levittavat pahaa maan paalla; onko meidan suoritettava sinulle veroa silla ehdolla, etta rakennat muurin heidan ja meidan valillemme?»

Han vastasi: »Se (valtakunta veroineen), minka Herrani on minulle perustanut, on minulle paras, joten riittaa, kun autatte minua tyovoimalla, niin etta voin rakentaa lujan muurin teidan ja heidan valilleen

Tuokaa minulle rautamohkaleita.» (Niita tuotiin) kunnes han oli tayttanyt kummankin vuoren valissa olevan solan. Han sanoi: »Puhaltakaa!» He puhalsivat, kunnes rauta hehkui kuin tuli. Sitten han sanoi: »Tuokaa nyt minulle sulaa kuparia, jotta voin valaa sen kaiken yli.»

Silloin he (maahantunkijat) eivat pystyneet kiipeamaan sen ylitse eivatka kaivautumaan alitse

Han sanoi viela: »Tama on Herrani suoma armo, mutta kun Herrani lupaus kay toteen, silloin Han on murentava sen maan tomuksi, silla Herrani lupaus on tosi.»

Ja sina paivana Me annamme joidenkuiden heista tormata toisia vastaan. Silloin puhalletaan pasuunoihin ja Me kokoamme heidat kaikki yhteen

Ja sina paivana Me avaamme helvetin kauhistuttavana nakyna uskottomille

Heidan silmansa olivat verhotut Minun varoituksiltani, eivatka he myoskaan voineet niita kuulla

Luulevatko uskottomat, etta he voivat suojelijoikseen ottaa palvelijoitani Minun sijastani? Totisesti, Me olemme valmistanut helvetin uskottomien asuinpaikaksi

Sano: »Ilmoitanko teille, ketka tekojensa vuoksi joutuvat pahimmin haviolle?»

Ne ovat niita, joiden ponnistelut taman maailman elamassa ovat menneet hukkaan, vaikka he luulevat tekevansa hyvaa

Ne ovat niita, jotka eivat usko Herransa merkkeihin eivatka Hanen tulemiseensa. Siksi ovat myos heidan tekonsa mitattomia, niin etta Me emme niita vaa'assa punnitse ylosnousemuksen paivana

Senvuoksi heidan palkkansa on oleva helvetti, koska he olivat uskottomia ja koska he pitivat Minun merkkejani ja lahettilaitani pilkkana

Totisesti, niiden asuinpaikoiksi, jotka uskovat ja jotka suorittavat hyvia tekoja, tulevat autuaat puutarhat

Siella he saavat alati asua eivatka halua paikkaansa vaihtaa

Sano: »Jos meri muuttuisi musteeksi Herrani sanojen kirjoittamista varten, niin totisesti, meri tyhjenisi ennen kuin Herrani sanat loppuisivat, vielapa vaikka lisaisimme siihen toisen yhta suuren meren.»

Sano edelleen: »Mina olen ainoastaan teidan kaltaisenne ihmisolento, mutta minulle on ilmoitettu, etta teidan Jumalanne on Yksi Jumala. Ken tahansa siis toivoo kohtaavansa Herransa, suorittakoon hyvia tekoja alkoonka ketaan muuta palvoko niinkuin Herraansa.»