Back to Languages
Finnish - Chapter 38
Translation by Unknown
Verse 1
Saad. Kautta Koraanin, ylevan todistajan
Verse 2
Totisesti epauskoiset ovat omahyvaisia ja itsepintaisia
Verse 3
Kuinka monta sukupolvea jo ennen heita Me havitimmekaan! Mutta he parkuivat vasta kun pelastuksen aika jo oli ohi
Verse 4
Nyt he taas kummeksuvat, etta varoittaja on heille tullut heidan omasta keskuudestaan, ja epauskoiset sanovat: »Tama on valehtelija, taikuri
Verse 5
Eiko han pyri vahentamaan jumalia yhdeksi ainoaksi? Kummallista han toimittelee todellakin.»
Verse 6
Ja johtavat henkilot heidan keskuudessaan ratkaisevat pulman sanomalla: »Menkaa ja pysykaa uskollisina entisille jumalillenne, ei tama hanen yrityksensa onnistu
Verse 7
Emme koskaan ole tallaista kuulleet isiemme uskossa, tama on pelkkaa vaarentamista
Verse 8
Onko han meidan keskuudessamme saanut ilmoituksensa, joiden perusteella han meita varoittaa?»
Verse 9
He epailevat minun varoitustani. He eivat ole maistaneet viela Minun kuritustani. Heidanko kadessaan ovat Herrani, mahtavan, anteliaan, armonaarteet
Verse 10
Heidanko on taivaan ja maan ja niiden valisen avaruuden valtakunta, niin etta he voivat paisua rikkaudessaan
Verse 11
Talla paikalla tullaan ajamaan pakosalle (muslimeja vastaan) liittoutuneiden vahvat joukot
Verse 12
Niinhan ennen heita Nooan, Aadin ja faraon, sotajoukkojen valtiaan, kansat torjuivat pois luotaan Meidan sananjulistajamme
Verse 13
samoin Tamuud, Lootin kansa ja viidakkojen asukkaat
Verse 14
Kaikki he kohtelivat sananjulistajiani valehtelijoina; siksi rankaisinkin heita oikeuden mukaisesti
Verse 15
Namakin viivyttelevat itsepaisesti siksi, kunnes tuomiopaivan huuto kajahtaa, eika silloin ole yhtaan armonaikaa
Verse 16
Ja he sanovat: »Herra! Joudu mittaamaan meille osamme (rangaistuksesta jo maallisessa elamassa) ennen tuomiopaivaa!»
Verse 17
Sieda karsivallisesti (Muhammed) heidan puheitaan ja muistele palvelijaamme Daavidia, jolle me annoimme voimaa ja joka oli altis kuulemaan aantamme
Verse 18
Siksi teimmekin Me vuoret hanelle alamaisiksi julistamaan Jumalan kunniaa illansuussa ja aamun sarastaessa
Verse 19
Ja linnut kokoontuivat hanen luokseen kuuliaisina
Verse 20
Me lujitimme hanen valtakuntansa antaen hanelle viisautta ja selvan arvostelukyvyn
Verse 21
Onko korviinne tullut kertomus siita, kuinka kaksi riitapuolta nousi hanen huoneeseensa kiiveten yli muurien
Verse 22
Kun he ilmestyivat Daavidin eteen ja tama heita pelastyi, sanoivat he: »Ala pelkaa, tassa on kaksi riitapuolta, joista toinen on tehnyt vaaryytta toiselle. Tuomitse siis oikein meidan asiamme, ala rankaise vaarin, vaan saata meidat oikeuksiimme
Verse 23
Tassa on minun veljeni, hanella oli yhdeksankymmenta yhdeksan karitsaa ja minulla yksi ainoa. Mutta han vaati: 'Luovuta se minulle' - ja han sai minut suostumaan.»
Verse 24
Daavid sanoi: »Totisesti han oli vaarassa vaatiessaan sinun karitsasi omiensa lisaksi. Varmaan enin osa asiapuolista menettelee vaarin toisiaan kohtaan, paitsi ne, jotka uskovat ja hyvaa tekevat, mutta harvoin on sellaisia.» Mutta Daavid paasi selvyyteen siita, etta Me olimme talla koetellut hanta itseaan, ja han pyysi Herralta anteeksiantoa, lankesi kasvoilleen ja kumartaen yha uudelleen teki katumusta
Verse 25
Sentahden Me annoimme hanelle anteeksi ja han paasi nauttimaan Meidan laheisyydestamme ylhaisissa asunnoissa
Verse 26
»Daavid, Me olemme nostanut sinut hallitsijaksi maassasi. Tuomitse siis ihmisia oikeudenmukaisesti alaka seuraa mielihalujasi, jotteivat ne johtaisi sinua harhaan Jumalan tielta. Ne, jotka eksyvat Jumalan tielta, saavat totisesti karsia ankaran rangaistuksen, silla he ovat tilintekopaivan unohtaneet.»
Verse 27
Emme ole turhaan luonut taivaita ja maata ja kaikkea niiden valilla. Vain epauskoisilla on sellainen luulo. Mutta voi niita, jotka eivat usko, silla he joutuvat tulen kuritukseen
Verse 28
Vai olisiko meidan kohdeltava uskovaisia, hyvaa tekevia samoin kuin pahuuden levittajia maan paalla? Tai rinnastaisimmeko jumalaapelkaavaiset vaarintekijoihin
Verse 29
Olemme sinulle (Muhammmed) antanut ylhaalta Pyhan Kirjan, joka on runsaaksi siunaukseksi, jotta he voisivat miettia sen jakeita ja jotta ymmartavaiset ottaisivat vaarin
Verse 30
Daavidille annoimme Salomon, josta tuli altis palvelijamme. Han totisesti kaantyi kaikessa Meidan puoleemme
Verse 31
Kun hanen eteensa illalla (rukouksien aikaan) tuotiin kilpahevosia, jotka seistessaan ovat alallaan, mutta juostessaan kiitavat nopeasti
Verse 32
sanoi han: »Herraa kiittaessani mieleni iloitsee naista hyvista hevosista; ja kun hevoset olivat kiitaneet kilpaa hanen nakyvistaan, han sanoi
Verse 33
»Tuokaa ne takaisin luokseni!» Ja han alkoi taputtaa niiden jalkoja ja kaulaa
Verse 34
Ja Me lahetimme Salomolle koettelemuksia. Kun Me annoimme perilliseksi hanen valtaistuimelleen pelkan tomumajan, han huusi Herraansa
Verse 35
sanoen: »Herra, armahda minua ja anna minulle valtakunta, joka ei joudu kenellekaan kelvottomalle perinnoksi; Sina olet totisesti armossasi antelias.»
Verse 36
Me teimme tuulenkin hanen kaskylaisekseen. Se totteli hanen tahtoaan ja puhalsi lauhasti milloin han halusi
Verse 37
Hanen alamaisiaan olivat myos taiturit, kaikki rakentajat, sukeltajat
Verse 38
ja muut kahleissa olevat
Verse 39
»Tama on Meidan vapaa lahjamme, josta voit tuhlata tai pidattaa ilman tilintekoa.»
Verse 40
Ja han paasi ylhaisiin asuntoihin nauttimaan Meidan laheisyydestamme
Verse 41
Muistakaa myos palvelijaamme Jobia, joka huusi Herralleen: »Saatana on lyonyt minua vaivalla ja tuskalla!»
Verse 42
(Ja Herra vastasi:) »Polje jalallasi maahan, ja siita nousee viilea lahde peseytyaksesi ja sammuttaaksesi janosi!»
Verse 43
Ja Me annoimme hanelle takaisin perheensa ja yhta monta lisaksi armonosoituksenamme ja tunnusmerkkina ymmartavaisille
Verse 44
»Ota haltuusi jonkun verran maallista omaisuutta ja tyydy siihen halaamatta sita, mika pettaa.» Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeamatta kaantyi han rukoillen Meidan puoleemme
Verse 45
Muistakaa myos palvelijoitamme Aabrahamia, Iisakkia ja Jaakobia, miehia, joilla oli voimaa ja viisautta
Verse 46
Totisesti Me kasvatamme heidat puhtaaksi koko olemukseltaan ja alinomaa pitamaan silmalla lopullista maaranpaataan
Verse 47
Ja totisesti he paasivatkin Meidan tykomme valittuina, parhaina
Verse 48
Muistakaa Ismaelia, Elisaa ja Hesekielia, jotka myos parhaitten joukkoon kuuluivat
Verse 49
Tama olkoon muistutukseksi ja lupaukseksi, etta ylhat asunnot odottavat jumalaapelkaavaisia
Verse 50
iaisyyden tarhat, joihin ovet ovat heille avoinna
Verse 51
joissa he saavat levaten aterioida, nauttien kaikenlaisia hedelmia ja juomia
Verse 52
Heidan seuraansa liittyvat heidan ikaisensa naiset, jotka siveasti katseensa hillitsevat
Verse 53
Kaikki tama luvataan teille tuomionpaivaksi
Verse 54
Voitte olla varmat naista meidan lahjoistamme, jotka eivat konsanaan ehdy
Verse 55
Nain on oleva, mutta yhta varmasti on valmistettu surkea tyyssija pahoille
Verse 56
helvetti, johon he saavat astua, kamala kitumispaikka
Verse 57
Nain pitaa olla, heidan on annettava maistaa sita ja myos kiehuvaa juomaa
Verse 58
seka muita yhta tuskallisia rangaistuksia
Verse 59
Sinne syoksyy paistikkaa ihmispaljous teidan mukananne, eika kajahda heille tervehdys, kun he tuleen joutuvat
Verse 60
Nama sanovat nyt houkuttelijoilleen: »Ei, teita emme tahdo tuntea, te taman surkean paikan meille valmistitte.»
Verse 61
He sanovat myos: »Herra, sille, joka taman meille valmisti, lisaa kaksinkertaisiksi tulen tuskat.»
Verse 62
Viela ihmettelevat he: »Miksi emme taalla nae ihmisia, joita pidimme paheellisina
Verse 63
Aiheettako me heita ylenkatsoimme, vai ovatko silmamme nyt heista poispain kaantyneet?»
Verse 64
Sellainen on riitelevien tulen asukkaiden todellinen tila
Verse 65
Sano: »Mina olen vain varoittaja. Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ainoa, kaikkivaltias
Verse 66
taivaiden ja maan ja niiden valisen avaruuden Herra, mahtava, armahtavainen.»
Verse 67
Sano: »Tama on tarkea sanoma
Verse 68
mutta kuitenkin te kaannytte poispain.»
Verse 69
Minulla (Muhammedilla) ei ollut tietoa ylhaisista valtiaista, kun heidan valillaan syntyi kiistaa
Verse 70
eihan minulle muuta ilmoitettu, kuin etta minut lahetettiin varoittajaksi.»
Verse 71
Kun Herra sanoi enkeleille: »Totisesti, tahdon luoda kuolevaisen ihmisen maan tomusta
Verse 72
ja kun olen tehnyt hanet taydelliseksi seka puhaltanut haneen henkeni, langetkaa kasvoillenne luvaten hanelle kuuliaisuutta! »
Verse 73
niin enkelit ilmaisivat kuuliaisuutensa, kaikki tyynni
Verse 74
ei kuitenkaan Iblis, joka oli ylpea ja kuului uskottomiin
Verse 75
Jumala sanoi: »Iblis, mika esti sinua ilmaisemasta kuuliaisuuttasi hanelle, jonka olen omilla kasillani luonut? Oletko ylpea vai oletko niin korkealle korotettu?»
Verse 76
Tama vastasi: »Olen parempi kuin han: Sina olet luonut minut tulesta, ja hanet loit maan tomusta.»
Verse 77
Ja Herra sanoi: »Silloin mene tiehesi, silla totisesti karkoitan sinut
Verse 78
ja minun kiroukseni langetkoon ylitsesi tuomiopaivaan asti.»
Verse 79
Han sanoi: »Herra, anna minulle aikaa siihen paivaan saakka, kunnes heidat uuteen elamaan heratetaan!»
Verse 80
Herra sanoi: »Olkoon sinulla aikaa
Verse 81
siihen hetkeen asti, joka on tarkoin maaratty.»
Verse 82
Han sanoi: »Sinulta saamallani voimalla mina totisesti saatan heidat lankeamaan kaikki tyynni
Verse 83
paitsi vilpittomat palvelijasi heidan keskuudessaan.»
Verse 84
Herra sanoi: »Totuuden nimessa, jonka nyt julistan
Verse 85
Mina totisesti taytan teilla helvetin, heittaen sinne sinut seka kaikki ne, jotka sinua seuraavat.»
Verse 86
Sano: »En pyyda teilta mitaan palkkiota, enka kuulu niihin, jotka teeskentelevat
Verse 87
Tama on vain varoitus kansoille
Verse 88
ja aivan varmaan tulette kaiken kokemaan aikanaan.»